Tämä viikko onkin yhtä jännitystä täynnä, kun eilisen ultran jälkeen oli tänään vuorossa Lumin reumapoli. Liikkeelle lähdimme tällä kertaa kahdestaan. Toiveet ja odotukset oli korkealla, koska ulospäin tytöstä ei ole oireita näkynyt. Silti sitä kuitenkin jollain tavalla aina pelkää että kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa.
Pääsimme lääkärille ja samassa meitä oli tapaamassa myös tuttu fysioterapeutti. Kun minä jutustelin lääkärin kanssa otti fyssari Lumista kaikki mitat, jonka jälkeen tehtiin taas tutut jutut. Molemmat mainitsivat että liikkeet on hyvät, mutta vasen nilkka hieman pullakampi. Sitten kiinnitettiin huomiota myös niskan liikkeisiin ja mainitsinkin että siinä olen pientä jäykkyyttä todennut. Lisäksi jalkojen pituusero alkaa nyt näkymään sen verran voimakkaasti että sillekkin olisi nyt jotakin tehtävä.
Sitten kurkattiin ultralla ja niin siinä kävi että vasemmasta nilkasta löytyi nestettä ja punktioon johtaa tiemme. :( Yleensähän nämä tämmöist tulehdukset löytyy vasta ultralla ja koska liikeradat on hyvät eikä selviä turvotuksia ole, ei heti ole tullut mieleen tulehdus. Liikuntarajoitteet siis pysyvät sen aikaa kunnes päästään punktioon. Muualta ei onneksi nestettä löytynyt. Lisäksi uudet tukipohjalliset pitää taas käydä teetättämässä, jossa nyt toiseen laitetaan sen verran korkeutta että jalkojen pituusero tasoittuu. Lisäksi matkaan lähti toimintaterapeutin luota kaulatuki, jota pitää käyttää lukiessa, piirtäessä,televisiota katsellessa sekä pisemmillä automatkoilla.
Sitten kurkattiin ultralla ja niin siinä kävi että vasemmasta nilkasta löytyi nestettä ja punktioon johtaa tiemme. :( Yleensähän nämä tämmöist tulehdukset löytyy vasta ultralla ja koska liikeradat on hyvät eikä selviä turvotuksia ole, ei heti ole tullut mieleen tulehdus. Liikuntarajoitteet siis pysyvät sen aikaa kunnes päästään punktioon. Muualta ei onneksi nestettä löytynyt. Lisäksi uudet tukipohjalliset pitää taas käydä teetättämässä, jossa nyt toiseen laitetaan sen verran korkeutta että jalkojen pituusero tasoittuu. Lisäksi matkaan lähti toimintaterapeutin luota kaulatuki, jota pitää käyttää lukiessa, piirtäessä,televisiota katsellessa sekä pisemmillä automatkoilla.
Lumi oli koko ajan niin mahdottoman reipas. Itse pidin tekohymyä naamalla, jottei huoli siirtyisi tyttöön. Tällä hetkellä harmittaa taas niin paljon pienen tytön vuoksi. Edessä oleva punktiokin taas jännittää, sillä nukutus on kuitenkin aina nukutus.
Onneksi Lumi hyväksyi tuon kaulassa olevan tuen ja on tänään pitänyt sitä ihan mielellään. Ainakin saa niskat levätyksi ja jos joitakin kipuja on sillä alueella niin niidenkin pitäisi helpottaa. Tähän asti tyttö ei ole valittanut pää-tai niskakipua, mutta syöhän hän jatkuvasti kipulääkettä. Nyt sitten vain odotellaan punktioaikaa ja toivotaan että sen jälkeen nuo pirulliset tulehdukset saadaan haltuun ja tyttö saisi juosta ja pomppia. Noh saatiin me ainakin lupa pyöräilyyn kun kelit sen sallivat. :)
Sellaisia kuulumisia tällä kertaa.
Lumi on kyllä niin reipas tyttö! Tsemppiä ja voimia teille taas tuleviin koitoksiin. <3
VastaaPoistaHän on kyllä ihanan reipas. Itsellä oli kyllä itkussa taas pitelemistä, mutta jos tämä toinen punktio sitten auttaisi. Kiitos tsempeistä.♥
PoistaVoi ei :'( Lumi on niin valtavan reipas tyttö ♡ tuo liikuntarajoitus on kyllä tosi harmillinen juttu
VastaaPoistaNiin hän kyllä on.♥ Onneksi nyt tottunut ettei voi hyppiä tai pomppia niin ei ole siinä opettelemista, vaikka kyllä meitä molempia niin harmitti. :( Nyt ootetaan että päästään ajaan sillä polkupyörällä. :)
PoistaNuo on kyllä juuri niitä uutisia mitä ei haluaisi kuulla... :( Kurja juttu!! Toivottavasti teille tulisi pian kutsu punktioon. Eikä niitä tosiaan aina huomaa, vaikka tulehdus olisi... Meillä on ollut ihan sama juttu, että eipä välttämättä huomaa, niin ihan samalla tavalla liikkuvat ym. Vaikka meillä ei pojalla mennyt särkylääkettä, niin siltikään ei mitään huomattu ranteessa ja niin vaan löytyi ultratessa nestettä ja samalla reissulla kortisoni ranteeseen... Eipä tietty omaa mieltä ilahduta. Meillä on odoteltu nyt yli kuukausi leukanivel magneetin tuloksia... Saa nähdä, että koska ne tulee. ;)
VastaaPoistaKovasti tsemppiä sinne!! <3 Toivotaan, että pian sulaa loskat pois ja pääsee pyöräileen!! Siihen on meilläkin ollut usein lupa ja on kyllä pyöräilty. :D Mutta ihanaa, kun on jotain mitä saa tehdä!! <3 Saako teillä uida? Siitäkin meillä on nautittu ihan hurjasti!!
Ei näitä uutisia ikinää kyllä haluaisi kuulla. :( Päällepäin kun näytti aika hyvälle ja kipujakaan ei ollut. Tosin kipulääke kun on koko ajan käytössä niin ei ne kivutkaan silloin puske läpi. Meitä yritettiin mahtuun jo huomiselle, mutta ei sitten mahduttu joten aika tulee luultavasti vasta huhtikuun lopulla. Tuntuu olevan taas kunnolla ruuhkaa siellä. :(
PoistaToivottavasti saatte tulokset pian, odottelu on aina niin kurjaa.
Kiitos tsempeistä.♥ Koitetaan saada pyörä alle pian niin on ulkona mieluisaa tekemistä. :) Uimiseen ei nyt tulehduksen päällä ollessa ole lupaa (ainakaan yleensä ollut), mutta jos kesällä pääsisi järveen siten uiskentelemaan. Toiveet ainakin korkealla. :)
Kurjaa! Voimia kovasti niin äidille kuin tyttärelle.
VastaaPoistaToivottavasti rajoitteet poistuvat pian punktion jälkeen ja neiti pääsee touhuamaan ikäistensä tavoin. :)
Kiitos Jenaya.♥ Toivotaan että seuraava punktio lähtee tehoamaan ja ainakin kesään mennessä olisi se hyppiminen ja juoksukin sallittua. :)
PoistaVoimia sinne! Lapset ovat ihmeen vahvoja, kun tarve vaatii:)
VastaaPoista-Susanna / Colour Outside the Lines
Kiitos Susanna.♥
PoistaNiin nuo onneksi ovat. :)
Meinasin sulta tulla utelemaankin, että oletko itse kuinka itkuherkkä lapsiin liittyvissä asioissa, mutta ilmeisesti jossain määrin olet aiempiin vastauksiisi viitaten. Mä en nimittäin voi edes ajatella itseäni tuollaiseen tilanteeseen kyynelittä istumaan. Kai sitä voisi itsensä kovettaa, ehkä, mutta epätodennäköiseltä se nyt tuntuisi. Kuitenkin sitä äitinä aina toivoo, että oma lapsi saisi mahdollisimman vaivattoman elämänpolun, kun niitä kivikoita tulee kuitenkin ulkopuolelta. Tsemppiä Lumille ja äipälle!
VastaaPoistaKiitos tsempeistä.♥
PoistaKyllä sitä tulee vuodatettua paljon kyyneliä. :( Lasten läsnäollessa tuollaisissa tilanteissa on vain paras olla mahdollisimman neutraali ja pitää tunteet sisällä, ettei pieni hätäänny. Yleensä kotio päästyä ja lasten suunnatessa nukkumaan ne tunteet purkautuu.
Voi kurjuus! :(
VastaaPoistaKovasti voimia sinne!
Onneksi tyttönen on niin kovin reipas ja rohkea. ♡
Oli kyllä kurja juttu kun nestettä löytyi ja niskakin nyt kovin jäykkä. :( Onneksi Lumi on tosiaan reipas ja ottaa nämä asiat hienosti.♥
Poista