Kaksplus.fi

tiistai 19. toukokuuta 2015

Ei juoksemista, ei hyppimistä!

Jos nyt niin koska tekisi mieli heittää taas ilmoille muutama ärräpää ja niin olenkin pään sisällä taas tehnyt.

Se alkoi sunnuntaina kun ulkoiltiin koko perheen kesken. Lapset juoksivat kilpaa nurmikolla ja aloin kiinnittää huomiota siihen kun Lumi näytti jatkuvasti siltä kuin lentäisi kohta nenälleen. Pyysin tytön luokseni ja kysyin tuntuuko missään kipua, sain vastaukseksi reippaan "ei tunnu" ja meno jatkui taas. Käskin J:n katsoa tytön juoksua ja kävelyä ja hän kiinnitti huomion tismalleen samaan asiaan. Tyttö liikkui kömpelösti, näytti tosiaan siltä kuin voisi hetkenä minä hyvänsä lentää nenälleen ja kävellessä selvästi liikkui hieman ontuen. Sanoin Lumille että ei juokse enää askeltakaan ja ottaa nyt ihan rauhallisesti.

Sisälle päästyä ontuminen jatkui. Otin tyttöä nilkoista kiinni ja toinen tuntui heti pullukammalta ja kuumemmalta kuin toinen. Oli selvää että oltiin jälleen menossa takapakkia parantumisen kanssa. Päätimme että nyt otetaan ihan rauhassa ja jalassa pidetään kylmää. Ei mennyt kauan kun Lumi alkoi valittaa kuinka kovasti nilkkaan koskee. Kyllä taas niin riipaisi sydämestä kun näki kuinka toinen kipuilee. Ei muuta sitten kuin kipulääkettä antamaan, joka on nyt mennyt enää kerran päivässä. Nyt on paluu kahteen kertaan jotta kivut saadaan pidettyä kurissa.

Onneksi meillä sattui eilen olemaan fysioterapia, jossa fyssari näki samoin tein että toinen nilkka on pullukampi selvästi yhdestä kohtaa. Onneksi ei tuolloin kuumottanut vaan oli yhtä lämmin kuin toinen. Selviä liikerajoituksia nilkan liikkeeseen ei ollut vielä tullut, mutta taittaahan jalka taas voimakkaasti sisäänpäin ja nilkkaa ei pysty pyörittämään. Fyssari totesi saman että otetaan liikuntarajoitteet takaisin. Ei siis hyppimistä eikä juoksemista. Tilannetta seurataan nyt kerran viikossa (niin kuin normaalistikkin) ja jos hälyttävästi pahenee niin yhteys tietty reumapolille, mutta muuten mennään näin. Onneksi poliaika on muutenkin kolmen viikon kuluttua viimeistään.


Se pettymys joka Lumin kasvoille tuli kun hänelle kerrottiin ettei saa juosta tai hyppiä oli musertava. Itse pidätin itkua minkä kerkesin. Lumin silmiin nousi kyyneleet, mutta tyttö ei päästänyt niitä ulos. Oltiin molemmat hetki hiljaa. Minulta vierähti kyynel, jonka nopeasti pyyhkäisin pois. Tuntuu niin pahalta jälleen tytön puolesta. Toivon todella että kun nyt alamme pitää jalkaa taas levossa voitaisiin tilanne saada rauhoittumaan. Eniten toivon ettei taas tarvittaisi punktiota.

Nyt sitten seurataan nilkan tilannetta ja toivotaan parasta. Kunhan kivut vaan saadaan pysymään poissa niin hyvä olisi sekin ainakin näin alkuun.

41 kommenttia:

  1. Toivon parasta sinne, tosi kurjaa. Tsemppiä myös sinulle. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Onneksi kipulääkkeillä ollaan saatu nyt pahin kipu pois..niin toivon että turvotuskin laskisi itsestään.

      Poista
  2. Voi ei <3 <3 Tuntuu ihan pahalle teidän puolesta <3 Paljon tsemppiä Lumille ja koko perheelle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Harmittaa niin vietävästi se että juuri kun toinen pääsi iloitsemaan juoksemisesta viiden kuukauden tauon jälkeen niin melkein heti se ilo otettiin pois. :/

      Poista
  3. Voi ei! Paljon tsemppiä sinne! <3 Toivotaan että kivut pysyy kurissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Onneksi nyt kipulääkkeen avulla kivut on saatu paremmin kuriin. Nyt kipulääkettä syödään jälleen aamuin ja illoin.

      Poista
  4. Ikävä kuulla teidän takapakista. :( Vaikka keväässä riittääkin houkutuksia juoksemiseen ja hyppyihin, niin toivottavasti ulkoakin löytyy rauhallisempia puuhia jotka olisivat Lumille mieluisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi saa sentään vielä pyöräillä :) ja toivon niin paljon että levolla saataisiin tilanne nopeasti rauhoittumaan.

      Poista
  5. Eikä, tosi kurjaa!
    On todella raastavaa katsoa kun lapsi kipuilee ja tulee liikuntarajoitteita ja lääkkeitä joutuu popsimaan.
    Kovasti tsemppiä! ♡♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Onneksi kipulääkkeet alkoi hyvin puremaan ja nyt alettiin taas syömään niitä aamuin ja illoin..kerettiin jo mennä viikko että otettiin vain iltaisin.
      Toivon mukaan saataisiin pian tilanne rauhoittumaan. :)

      Poista
  6. Ompa kurja juttu :/ tosi harmi kun lapselle täytyy laittaa liikuntarajotuksia, kun ne yleensä niin juoksemisesta ja pomppimisesta nauttii. Toivottavasti ei tuu enää takapakkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juokseminen ja hyppiminen on lapselle niin luonnollista, että tuntuu niin pahalta jälleen ottaa ne pois. Se riemu joka tytöllä on ollut siitä kun pääsee juoksemaan muiden mukana on ollut niin ihanaa katsottavaa..ja nyt kun se ilo otettiin pois niin se tuntuu niin väärältä. :/
      Toivon mukaan tämä menee pian ohi ja lepo auttaisi.

      Poista
  7. Voi ei miten kurjaa :( toivottavasti suunta olisi jo parempaan eikä liikuntarajoitteita tarvitsisi pitää kauaa <3 Tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Toivotaan että tämä menee pian ohi, eikä aiheuta sitä että jälleen edessä olisi punktio ja nukutus.

      Poista
  8. Voi ei :'( tosi ikävää kun joutuu taas rajoittamaan menoa. Toivottavasti tilanne paranisi nopeasti ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin toivotaan.
      Harmittaa kyllä niin tytön puolesta kun taas rajoitetaan menoa, mutta on se liikkuminen nyt niin ontuvaa, että onneksi itsekkin tiedostaa että näin on parempi.

      Poista
  9. Voi ei, tuli kurja fiilis itsellekin tätä juttua lukiessa, oman lapsen sairastelu kun tuntuu niiin pahalta :( tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Tää reuma on siitä ilkeä sairaus, että kun se on aktiivinen niin rajoittaa aika paljonkin ja sitten saattaa taas olla pitkiäkin kausia kun kaikki on hyvin eikä se vaikuta yhtään mihinkään. Sitä parempaa kautta odotellessa.

      Poista
  10. Voi pientä :( mullekin tuli kyynel Lumin puolesta. Tsemppiä teille kaikille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Tänään kuuntelin kun tyttö kertoi veljelleen että "tän tyhmän reuman takia en saa taaskaan juosta".. onneksi keksivät heti sellaisen leikin jossa oli vähän rauhallisempi tahti. Lumi on niin reipas ♥ ja onneksi tiedostaa itsekkin että näin on parempi ja illalla ei ole niin kovaa särkyä.

      Poista
  11. Eikä. :( Täälläkin tuli kyyneleet silmiin. :'( Toivottavasti pian helpottaisi ja tyttö pääsisi taas liikkumaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että nesteily helpottaa ja vältyttäisiin punktiolta. Haaveena on että kesällä näitä rajoitteita ei ole ja tyttö saisi liikkua mielensä mukaan.♥

      Poista
  12. ♥ Täälläkin pidetään peukkuja Lumille ♥♥♥Toivotaan ettei tulisi enää takapakkia! Jaksamista sinne pienelle ja sulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Harmillista kun hetken tilanne oli ihan ok ja nyt taas näin. No toivotaan että tilanne saadaan pian rauhalliseksi.

      Poista
  13. Voi toista :( Muakin alkoi itkettää vaihteeksi kun luin tämän :/

    Lumille pikaisia paranemisia! Toivotaan, että kaikki menisi pian paremmaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä itku pääsee kun joutuu kertomaan toiselle että rajoitteet palasi taas. :/ Kumpa vaan tällä kertaa ei kestäisi kamalan kauan.

      Poista
  14. Voi Lumi, sydän särähtää pienen puolesta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuntuu niin kurjalta tytön puolesta. Onneksi hän on niin reipas.♥

      Poista
  15. Täälläkin tuli tippa linssiin. Voimia tytölle <3 ja koko perheelle myös!

    VastaaPoista
  16. Voi harmi, kun taas tuli liikuntarajoitteita! Tiedän itse niin hyvin tuon tunteen, kun tekisi mieli tehdä jotain liikunnallista, mutta ei kuitenkaan pysty/saa tehdä niin. Tsemppiä teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      On niin ilkeää rajoittaa toiselta jotakin mikä on niin luonnollista tuon ikäiselle. Toivotaan että tilanne saataisiin pian rauhoittumaan eikä tämä rajoitus kestä kauan.

      Poista
  17. Oi tosi kurjaa! Tuntuu tosi pahalta Lumin puolesta! Toivotaan nyt kuvasti, että rajoitus voitaisiin poistaa pian ja Lumi ehtisi vielä kesän aikana juoksentelemaan. Tsemppiä teille kaikille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Kyllä se riipaisee syvältä. Tänään käytiin esikoulussa tutustumassa ja itku melkein pääsi kun muut lapset lähti juoksemaan ja Lumi koitti pysyä kävellen perässä. :/

      Poista
  18. Voi ei!!! :( Noi takapakit on niitä kaikista kurjimpia!!! Ei ole kivaa olla aina rajoittamassa lapsen normaalia elämää. Tuo tunne on äidille kyllä ihan kamalaa. Meillä käänty jossain kohtaa se siihen, että sä oot äiti niin tyhmä, kun aina kiellät multa kaiken... Niin kai se lapsesta siltä tuntuu, että kaikki kielletään, vaikka todellisuudessa ei kuitenkaan ihan kaikkea ole kielletty, mutta jos juoksemista joutuu rajoittamaan, niin se tuntuu kaikelta, valitettavasti.
    Me oltiin viikko kuntoutuksessa ja siellä kipeytyi ranne heti toisena päivänä. Lääkäripäivänä oli koko ranne ja kolme sormea ihan täysin turvoksissa. :( Lääkäri laittoi neljä kortisonipiikkiä ja nyt on sitten käteen teetetty lasta toimintaterapeutin luona, riemuitsi silti pinkin värisestä lastasta. :D Neiti kun tajus, että nythän tää tarkoittaa sitä, että kanteleella ei pysty soittamaan!!! Se kun on ollut neidin terapeutti ja nyt elämänsä ensimmäistä kertaa kielto soittamiseen. Kyllä meinas myös äidiltä itku päästä!! Tähän mennessä on kipu ollut jaloissa ja leukanivelissä... Isompi lääkeannos määrättiin ja päästään ainoastaan yhteen piikkiin. Jospa se sitten auttaisi. :)
    Kovasti voimia sinne!!! <3 Yritetään kaikesta huolimatta nauttia kauniista ilmasta ja viikonlopusta!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nuo takapakin ottaa koville. :/ Niin harmittaa kun lapsethan nyt yleensäkkin siirtyy paikasta A paikkaan B juoksemalla ja Lumi sitten vain yrittää pysyä perässä kävelemällä, joka on tälle hetkellä vielä ontuvaakin. :/ Ne on niitä hetkiä kun tekis mieli huutaa kaikille juokseville että voisitteko kävellä kiitos.. ja omasta sydämestä riipaisee katsoa kun toinen tosissaan yrittää pysyä mukana.
      Meillä ei ainakaan vielä ole meitä vanhempia syytetty, mutta sekin vaihe voi olla vielä edessä päin.

      Voi ei. :( Tosi kurjaa, mutta onneksi se ilo voi löytyä tuommoisistakin asioista. :) Toivotaan että lääkkeen nosto auttaa pian tilanteeseen ja tyttö pääsee taas soittamaan. On se niin väärin kun jokin tärkeä asia otetaan pois tämän sairauden takia. :(

      Kiitos ja samoin sinne teille.♥

      Poista
    2. Kyllä oon niin samaa mieltä, että tuntuu niin kurjalta vierestä katsella, kun muut touhuaa normaalisti ja oma lapsi ei vaan pysty tai ei saa!! :( Ei siihen asiaan kyllä totu ikinä. Me ollaan yritetty keksiä jotain keinoja, että miten onnistuisi saada lapsen mieltä hiukan paremmaksi. Mutta eipä sitä juoksua mikään korvaa... Ja kyllä niin totta, että lapset eivät liiku kävelemällä, vaan juoksemalla... Meillä kun pian murrosikäinen tuo neiti, niin rupee varmaan nekin ajatukset tulemaan tähän ja me vanhemmat ollaan kyllä niin tyhmiä ja sitten vielä joutuu rajottamaan juttuja, niin ei ole kauheen hyvä yhdistelmä. ;)
      Sitä samaa tässä itse toivon, että lääke rupeisi olotilaa helpottamaan!! <3 Muutaman viikon päästä varmastikin asiasta tiedetään enempi. Kunpa nyt ei tarttis ruveta lääkkeenvaihtoon!! Se ei ole kauheen kivaa hommaa... On se niin kova paikka, kun se kiva asia viedään!! :( Ja kun mielialakin rupee vajoamaan, niin on ihanaa ollut, kun on joku mikä antaa iloisia ajatuksia.
      Kiitos paljon!!!!! <3

      Poista
    3. Ei siihen kyllä totu ja kun näkee pienestä vielä sen kuinka mahdottoman paljon se harmittaa. :/
      Toivotaan että alkaa helpottamaa eikä lääkkeenvaihtoon tarvis ruveta. Meillä on toistaieksi toiminut lääkitys, mutta nyt tuntuu koko ajan olevan jotakin ja saa nähdä miten tästä vielä jatketaan..

      Poista
  19. Voi kurjuus kun tulehdukset palasi :( Oikeen paljon tsemppiä teille ja toivotaan että uusia paikkareita ei nyt tarvi tehdä. Ihanaa kesää kaikesta huolimmatta. <3 t. Henna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Päästään jo perjantaina näyttämään jalkaa onneksi reumapolille, sillä viikon levonkaan jälkeen ei turvotus ollut lähtenyt laskuun...
      Ihanaa kesää teillekkin. :)

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...