...Te kysyitte - minä vastasin... OSA2

No niin, tässä olisi lisää vastauksia kysymyksiinne. Ensimmäisen osan pääset lukemaan tästä

Jos saisit 100€vain itsesi käyttöön niin mitä ostaisit?

Varmaan lisää vaatetta itselleni tai sitten kävisin laittamassa räpsyt

Onko elämä äitinä mennyt juuri niin kuin aina kuvittelitkin?

Ei kyllä ole. Toisaalta en paljoa ole kuvitellutkaan, vaan mennyt aina tilanteen mukaan. 

Millaiset tukiverkot teillä on?

Todella hyvät. Saamme apua tarvittaessa ja välillä sitä tarjotaan ilman pyytämistäkin. Kiitollinen olen kaikesta saamastamme avusta ja olen onnellinen että meillä on elämässämme niin hienoja ihmisiä.

Kuinka usein lapset näkevät mummia, kummia jne?

Me asumme J:n vanhempien kanssa samassa pihassa, joten mummua ja pappaa näkevät päivittäin, jos ei muuten niin ainakin vilaukselta. Isomummua ja pappaa varmaan parin viikon välein. Minun vanhempiani tyyliin kerran kuussa. Osa kummeista on sukulaisia niin heistä osaa päivittäin ja osaa kuukausittain. Muita kummeja näkee sitten viikon-puolenvuoden välein haarukalla.

Jos sairastut itse kuinka helppo on saada apua lastenhoitoon?

Onneksi sairastan harvoin *koputtaa puuta* mutta yleensä apua tarvitsen vain jos olen mahataudissa ja silloin J on jäänyt töistä kotiin (onneksi on sellainen työ että se on mahdollista).

Olet saanut (nimenomaan saanut, et joutunut) olla pitkään kotiäitinä. Mietitkö koskaan kuinka töihinpaluu mahtaa aikanaan sujua? Tai sitä miten saat töitä kun olet ollut pitkän tovin kotona?

Voi kyllä näitä mietin usein, varmaan lähes joka viikko. Mullahan on sellainen tilanne että ei ole paikkaa minne palata. Se jossa viimeksi olin töissä on jo lopettanut. Oikeastaan tilanne on siitä kiva kun saa etsiä ihan uuden, mutta näin pienellä paikkakunnalla ei ole helppo löytää töitä. Siksi mielessä pyörii se opiskelun aloitus. Toisaalta taas luotan siihen että kyllä tekevälle töitä löytyy. 

Mikä on parasta ja "pahinta" pitkässä jaksossa kotiäitiyttä?

Parasta on se kun saa nähdä oman lapsen kehittyvän ja antaa heille aikaa. Lapsuus on niin lyhyt, että on ollut ihanaa kuulua siihen näin tiiviisti. Pelkäsin aluksi että jotenkin höperöidyn, mutta kyllä tämä lauma pitää mielen virkeänä. Tämä on ihan kuin olisin perhepäivähoitaja, ainoana erona se että multa ei kukaan hae päivän päätteeksi lapsia pois. Pahinta on varmaan se aikuisen seuran puuttuminen päivistä.

Millä alalla olet työelämässä?

Viimeksi olin tehtaassa töissä (paperialalla), koulutukselta olen ravintolakokki, mutta se ei ole yhtään mun juttuni ja niitä töitä en haluaisi tehdä. Sydän vetää sinne kätilön työhön tai lasten pariin.

Onko sulla jotain "omaa juttua" muuta kuin tämä bloggaus tietty?

Valokuvaus. Tykkään paljon kuvaamisesta ja koitan siinä kehittyä ja opiskella kamerani toimintoja aina kun siihen on aikaa (nyt sitä ei paljon ole) . Samoin lenkillä käyminen on ihan se mun juttuni. Siinä saa aivot tuulettua ja saa hyvän mielen. Ja silloin kun on synttäreitä tai juhlia niin se kakkukoristeiden väkertely..ah se on vaan niin parhautta.

Ihmetelläänkö teidän lapsilukua koskaan ääneen..ja miten reagoit siihen?

Kyllä tuota ihmettelyä on saanut kuulla ja niitä katseita satelee ihan joka paikasta. Ennen se tuntui ikävältä ja se jupina mitä kuuli niin kirpas, mutta nykyään annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ja ne jotka kattoo niin antaa katsoa. Olen ylpeä suuresta perheestä ja jokaisesta lapsestani.

Millä jaksat huonosti nukutun yön jälkeen?

Meille huonot yöt tuli vasta Hugon odotusaikana ja nyt kun Hugo valvoo öisin niin oon aamusta aika kuitti. Ihmeesti sitä kuitenkin piristyy ja vasta illalla alkaa tuntumaan se että on nukkunut yöllä 5 tuntia ja senkin pätkissä. Sellaiset pienet huilihetket keskellä päivää pelastaa jo paljon. 

Illalla kun kaikki lapset nukkuu, mitä teet?

Ensin täytän ja tyhjään astianpesukoneen, viikkaan tai laitan pyykkiä kuivumaan, katson kouluklaisten reput valmiiksi, ruokin koiran, siivoan tavarat paikoilleen, käyn suihkussa, kaivan tietsikan esille ja kirjoitan omaa tai luen muiden blogeja, syön iltapalaa sohvalla ja päälle suklaata, käperryn miehen kainaloon katsomaan televisiota jos hän istuu sohvalla.

Onko kukaan lapsistanne ollut koskaan päiväkodissa?

Iida aloitti perhepäivähoidossa ollessaan 1v2kk siitä vuoden päästä siirtyi ryhmikseen ja jäi sitten kotiin ollessaan 3v 3kk. Muut eivät ole olleet, sen sijaan ovat sitten käyneet kerhoissa jossa näkevät ja saavat kavereita. Nyt esikoinen on neljännellä luokalla ja Lumi esikoulussa ja molemmilla on hyvin kavereita.

Kuinka kauan aiot olla vielä kotiäiti?

En ole suunnitellu sen tarkemmin, mutta olisi kiva olla siihen asti kun Hugo täyttää kaksi. Toisaalta jos pääsisin opiskelemaan tai hyvä työpaikka ilmaantuu niin olisin kyllä valmis laittamaan lapset hoitoon. Alle vuoden ikäistä en kuitenkaan hoitoon suostu viemään.

Onko koira teidän lapsille tärkeä?

Kyllä on. Lapset pitävät Nooasta kovasti vaikka välillä se on ärsyttävä kun puuttuu leikkeihin mm.ssa juosten haukkuen perässä. Rapsutuksia, haleja ja suukkoja koira saa päivittäin.

Haluaisitko vielä lisää lapsia?

Tämä ikuinen vauvakuumeilija ei varmasti koskaan saa lapsista tarpeekseen, mutta luulen että lapsilukumme on nyt tässä. Tai mistä sitä tietää mikä vauvakuume mieheen voi joskus vielä iskeä..mua ei varmaan tarvis paljoo suostutella. :D 

Onko teidän lapsilla allergioita?

Ei onneksi. Tai Aino on tällä hetkellä laktoosittomalla ruokavaliolla, mutta jossain vaiheessa testataan taas ihan normaalilla. Hugo reagoi jonkin verran kananmunaan, joten itse välttelen nyt sitä.

Mitä lapset harrastavat?

Jumppaa, näytelmäkerhoa, kerhoa ja 4h kerhoa. Lisäksi isi vie lapsia kalaan, käydään metsässä marjassa ja sienessä. Pienemmät ei pahemmin vielä harrasta mutta kun Aino saa hieman ikää lisää ajattelin aloittaa hänen kanssaan jumpan, jos vain mahdumme mukaan.

Kuinka pitkään imetät?

Jos vain onnistuu niin sinne vuoden iän paikkeille joko sen alle tai hieman yli. Katsotaan nyt miten tässä käy ja kuinka kauan Hugo rinnalla viihtyy. Yleensä siinä vuoden iässä ollaan imetyksestä luovuttu.

Onko teidän perheessä jotakin suosikkiruokaa josta kaikki tykkäävät ja jota syödään melko usein?

Jauhelihakastike ja perunat samoin uunikala ja perunamuussi

Miltä tuntui kun sait tietää odottavasi esikoistanne?

Lapsista oltiin puhuttu juuri alkuvuodesta 2004 ja päätetty ettei ihan vielä, joten hieman yllätyksenä tuli että Iida päätti ilmoittaa tulostaan loppuvuodesta 2004. Aluksi oli olo hieman puulla päähän lyöty, mutta pian ajatus tuntui mitä ihanimmalta ja nyt tuo ihana tyttö on kuulunut elämäämme jo yli 10 vuotta.

Oletteko muuttaneet usein?

Kyllä, aivan järkyttävän määrän. Yhdessä ollaan muutettu sitsemän kertaa. Nyt tässä nykyisessä talossa ollaan asuttu jo kohta seitsemän vuotta. Itsellä muuttoja on takana 13 kappaletta!!

Pitkään blogiasi seuranneena olen ymmärtänyt et asutte sun miehen vanhempien kans lähekkäin, jopa samassa pihassa? Kerrotko siitä enemmän? Kuinka lähekkäin, oletteko paljon tekemisissä, käykö lapset siellä usein jne?
Juu kyllä asumme samassa pihapiirissä ja ihan lähekkäin. Väliä taloilla taitaa olla sellaiset 50m (oon siis tosi huono arvioimaan). Nähdään päivittäin, mutta ei kyläillä toisten luona joka päivä. Tarvittaessa autellaan toisiamme puolin ja toisin. He katsovat välillä lapsiamme ja me välillä hoidetaan heidän kissaa. Elo on sujunut näin mukavasti, pihapiiri on iso, joten tilaa riittää ja kun ei tosiaan pompita koko ajan toistemme luona niin ketään ei ahdista. Lapset saattaa välillä piipahtaa päivittäin, mutta mummu ja pappa tykkäävät siitä kun lapset käy kylässä.

Kiitos kaikille kysymyksiä laittaneille, näihin oli kiva vastata.