Aina yhtä jännää

Miten se voikaan joka ikinen kerta olla niin jännittävää? Kädet alkaa hieman täristä, sydän pomppaa ja jalat on makaronia. Tykkään tehdä täytekakkuja kyllä ja rakastan koristeiden väkertelyä iltaisin, mutta miten siitä voi tullakin niin jännää kun teet kakun jollekin tilauksesta. Siihen tulee heti ihan eri meininki. Asetan itselleni kamalat paineet ja mietin jatkuvasti, että mokaan homman jotenkin ja asiakas ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Näen jokaisessa koristeessa vikoja ja voisin tehdä ne aina vain uudestaan. Miksi näin? Mihin se rentous katoaa joka minulla on, kun teen kakkuja omille lapsille?

Minulta on nyt lähiaikoina tilailtu kakkuja ja koristeita ristiäisiin ja joka kerta olen suostunut vaikka tiedän jossain vaiheessa taas yllämainitun tunteen iskevän. Koristeiden näpertely iltaisin on kuitenkin mukavaa puuhaa. Paniikki iskee vasta viimeisenä iltana "nää on ihan kaameita" on aika yleinen lausahdus suustani. 

Eilen minulla oli uusi tilanne siinä mielessä, että minulle tuotiin kotio kaksi asiakkaan itse tekemää kakkua ja minä sitten päällystin ne vaahtokarkkimassalla ja laitoin tekemäni koristeet. Olin saanut kahden erilaisen kakun kuvat, jotka asiakas oli valinnut netistä ja niiden mukaan sitten koristelin toisen kakun. Kokonaan massakakun tekeminen oli pitkästä aikaa kivaa mutta samalla jännittävää. Varsinkin kun päälystettävänä oli asiakkaan itse leipomat kakut ja tämän myötä pelkäsin vielä enemmän mokaavani koko homman.

Kun sitten sain kakut valmiiksi, huokaisin ja olin lopulta tyytyväinen. Voisin laittaa nämä omaankin kahvipöytään esille, joten uskoin niiden kelpaavan myös asiakkaalle. Kun sitten soitin että kakut voi hakea alkoi sydämeni takoa. Saatika kun esittelin kakut. Sanoinkin että tämä on se tilanne jolloin jännitän niin paljon, että voisin haljeta. 

Onneksi kakut olivat mieluisat ja sain huokaista helpotuksesta. Sen jälkeen tajusin jälleen, että se on se tunne jonka takia ryhdyn tuohon hommaan aina kerta toisensa jälkeen. Paras palkka koko jutussa on se, kun asiakas on aidosti tyytyväinen lopputulokseen. Ja ovesta astelee ulos tyytyväinen asiakas kakku kädessä, samalla sitä ihaillen hymy huulillaan.

Nyt kakkuhommat on kesän aikana topissa näillä näkymin ja elokuussa sitten saan tehdä Hugolle 1v synttärikakun sekä Iidalle 11v kakun. Niiden suunnittelu on jo alkanut pienissä määrin, hih. Ja ne pystyn tekemään hieman rennommalla asenteella ilman suurempaa jännitystä. Mutta toisaalta eikö sitä sanota että jännittäminen on hyvästä? 

Teetkö sinä itse kakut juhliin vai tilaatko ennemmin?