Uusi taito

Tätä hetkeä oltiin odotettu. Tilanne oli ollut jo sellainen, että se olisi voinut tapahtua hetkenä minä hyvänsä. Nimittäin selältä masulle kääntyminen. Jo pisemmän aikaa Hugo on kääntynyt kyljelleen, muttei ole kuitenkaan mennyt masulleen. Sitten meno alkoi näyttää siltä että pian se tapahtuu joten pidin puhelintani koko ajan lähellä. Jos Hugo päättäisi kääntyä kerkeisin luultavammin kuvaamaan sen, jotta olisin voinut näyttää sen J:lle ja ehkä muutamalle muullekkin.  No aina se oli melkein, muttei kuitenkaan. 

Sitten keskiviikkona 27.1. lähdin viemään Iidan jumppaan ja menin itse lenkille. Kun sitten tulin kotio odotti täällä J niin ylpeä ilme naamallaan ja kehui kuinka Hugo oli kääntynyt. Ensimmäiset sanani taisivat olla "eikä, ja mä en ollut näkemässä." Sen jälkeen tuli kuitenkin valtavan ylpeä olo. Pieni poikamme on oppinut jälleen uuden taidon. Illalla siinä pojan ollessa lattialla odotin jos taito näytettiin äidillekkin, mutta ei. Sillä Hugo kääntyi vain kyljelleen ja taas selälleen ja väläytteli niitä ihania hymyjä. 

Seuraavana aamuna pääsin sitten itsekkin todistamaan kun Hugo päätti yhtäkkiä kääntyä. Hienosti se sujui ja tapahtui niin nopeasti. Niin mahtavaa että pieni oppii uutta ja samalla niin kamalan haikeaa kun toinen kasvaa hurjaa kyytiä.

Hugohan ei ole koskaan viihtynyt masullaan ja sama meno jatkuu edelleen. Kun hän tajusi että aina kääntymisen jälkeen joutuu masulleen, eipä ollakkaan enää kääntyilty. Uusi taito siis opittiin ja todettiin ilmeisesti sitten huonoksi, heh. Hugo seuraa kehityksessään aika lailla sisaruksiaan. Meillä on kaikki olleen aika myöhäisiä liikkeelle lähtijöitä, joten olisin ollut todella ihmeissäni jos kääntyminen oltaisiin opittu aikaisemmin. Saa nähdä jatkuuko kääntyily, vai päättikö Hugo että se saa nyt jäädä kun joutuu siihen huonoon asentoon. Jännityksellä odotan mikä taito opitaan seuraavaksi.

Se olisi nyt tammikuu sitten paketissa ja huomenna on jo helmikuu. Helmikuulle onkin kaikkea kivaa tiedossa mm. viikonloppuna juhlitaan meidän Ainon synttäreitä.