Kaksplus.fi

perjantai 4. syyskuuta 2015

Vauva-arkea meidän perheessä

Äitiiiii, missä vauva on? Saanhan sen nyt syliin? Taasko se nukkuu? Ei vauva työ tittiä! Äiti mä tuun kattoon kun vaihdat vaipan, haluun nähdä sen etanan! (etana=kuivunutta napanuoraa) Hei se etana on poissa! Sillä on nyt samanlainen napa kuin mulla! Äiti, vauva pöpö (=söpö) Äiti se on niin suloinen että voisin vaan pussailla sitä! Vauva poit! Taas se syö tissiä!

Ainakin noita on nyt hoettu tämän reilun parin viikon aikana. Eletään tällä hetkellä koko perhe aikamoisessa vauvakuplassa. Kaikki ovat vauvan pauloissa, paitsi Aino välillä meinaa että pikkuveli vois lähtee pois. Mustasukkaisuutta on ilmassa välillä aika paljonkin, mutta yllätyin kuinka hyvin arki on silti lähtenyt sujumaan. Nämä ensimmäiset viikot ovat kuitenkin vähän sitä hakemista. Arki kun ei mene enää ihan samalla kaavalla ja tällä hetkellä mennään aikalailla vauvan tahtiin.


Aino heräilee joka yö huutamaan äitiä. Tämä alkoi silloin kun kotiuduin sairaalasta. Aino haluaisi koko ajan syliin ja mun sydän meinaa murtua kun toinen on niin surullisen näköinen välillä kun huomaa että vauvahan se siinä taas on. Olen kuitenkin napannut Ainonkin syliini, jotta tietäisi että on edelleen äidille ihan yhtä tärkeä kuin ennen pikkuveikan tuloakin. Onhan tämä tytölle aika iso muutos ja ymmärrän hänen käytöstään ihan hyvin. Onhan tämä käyty jo muidenkin kanssa läpi, joten osasin hieman varautua tulevaan. On kuitenkin kiva huomata että Aino on silti kovasti halukas myös hoitamaan pikkuveljeä. Ovat niin suloinen näky yhdessä.

Vauva saa päivässä ties kuinka monta suukkoa ja rutkasti silittelyä ja sylissä olemista. Syli onkin ehdottomasti se paras paikka, joten suurin osa päivästä itsellä on käytössä vain yksi käsi. Olenkin jo harkinnut että pitäisiköhän ostaa sittenkin se manduca, sen verran Mini sylissä viihtyy. Aamut ja päivät sujuu kivasi ja hereillä ollessa riittää katseltavaa ja sisarukset nauttivat kun Mini pysyy hereillä pisempiä aikoja. Illasta jokin verran on kitinää ja pientä masun vääntöä. Toivon mukaan ei muutu kuitenkaan pahemmaksi. 


Meillä käy täällä välillä aika vilske, varsinkin silloin kun joku tulee vierailemaan. Silloin kaikki kilpailee siitä huomiosta ja meteli on välillä aikamoista. :) Tuntuu kuin kotiimme olisi rantautunut oikea apinalauma. :D No onneksi meno ei ole yleensä niin villiä ja se rauhoittuu melki heti kun vieraat poistuvat. Mehän ollaan jo tähän hulinaan, menoon ja meininkiin totuttu, mutta jotakin voisi tämä jo hirvittää. Mini sen sijaan nukkuu hälyssä hyvin, eikä välitä vaikka millainen metakka olisi päällä. Taisi jo masuaikana tottua aikas meteliin. :)

Aino on siis se joka reagoi pikkuveljen syntymään "rankiten". Vanhimmat sisarukset eivät olleet pikkuveljen tulosta oikeastaan millänsäkkään. He sen sijaan odottivat kuin kuuta nousevaa sitä hetkeä kun vauva pääsee kotiin, pääsee pitämään sylissä ja auttamaan hoitamisessa. Mini on jo heille kovin rakas.♥


On tämä vauva-arki niin ihanaa aikaa. Tuota pientä voisi sylitellä vaikka kuinka, mutta pitää kuitenkin muistaa että täällä on neljä isompaakin, jotka kaipaavat äitiä myös. Jokaisen kanssa pitää viettää aikaa, vaikka vauva nyt paljon äidin sylissä viihtyykin. Tilaa kainalosta löytyy kyllä ja ne ajat kun vauva nukkuu koitetaan tehdä isompien kanssa kaikkea.♥ Välillä pitää kuitenkin koittaa ottaa aikaa myös ihan vain itselle ja silloin istahdankin hetkeksi koneelle ja uppoudun tänne blogiin. 

29 kommenttia:

  1. Vauva-arki on kyllä ihanaa ♥ Meillä onkin arki Hipun kanssa ollut niin erilaista, kun isot on päivän koulussa. Mutta kyllä sitä hulinaa riittää sitten iltapäivän jälkeen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on.♥
      Hih varmasti riittää. :) On kyllä ihanaa kun olet aamuisin/päivisin saanut keskittyä vain Hippuun, ihanaa laatuaikaa.♥

      Poista
  2. On tuo aikamoista kilpailua huomiosta, vaikka sitähän se taitaa sisaruksilla olla aina, vaikka ikää tulee lisää. ;) Ihania vauvan tuoksuisia hetkiä koko perheelle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Välillä kyllä on sellainen kilpailu päällä että kenet huomioidaan eka (ainakin silloin kun vieraita tulee). Kaikille sitä huomiota pyrin kuitenkin antamaan. :)

      Poista
  3. Osaan vain kuvitella millainen hulina teillä käy nyt kun Mini on saapunut. Lapset ovat varmaan kovin innoissaan vauvasta. Eiköhän Ainokin totu piakkoin vauvaan ja jospa yöheräilytkin loppuisivat sitten neidin osalta. Olet kyllä melkoinen superäippä kun jaksat vielä kirjoitella blogiakin vaikka arki monen lapsukaisen ja vastasyntyneen kanssa on varmasti voimia vievää. Onneksi lapsista saa myös energiaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hulinaa kyllä piisaa ja lapset haluais tietty kaikki samaan aikaan ottaa Minin syliin tai ojentaa uuden vaipan yms. :) Luulen tai ainakin toivon että menee toiset pariviikkoa niin Ainokin on jo tottunut uuteen tilanteeseen.

      Hih, tänne blogiin kirjoittelen silloin kun otan sitä kuuluisaa omaa aikaa, kuten nyt kun kaikki lapset ovat yhtä aikaa nukkumassa. Tai aamuisin kun juon kupposen teetä rauhassa. :) Mulla on kyllä nyt joku kauhea energiapuuska menossa, sitä jaksaa touhuta vaikka ja mitä.

      Ps. Kiitos vielä tätäkin kautta ihanasta yllätyksestä.♥

      Poista
  4. Meilläkin meni ensimmäinen kuukausi vain uuteen arkeen opettelussa :) Enää ei ookkaan pientä vauvaa vaan kohta jo 4kk. ikäinen, joka katselee maailmaa jo ihan eri tavoin ♥ On ehkä jo ikävä tuollaista pientä tuhisijaa ;) Eiköhän Ainonkin mustasukkaisuus laannu ajallaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetki siinä menee että uusi arki lähtee rullaamaan ja kaikki tottuu siihen. :) Niin ne pienet vain kasvaa aivan hurjaa kyytiä, mutta onneksi sielläkin on vielä kuitenkin aika pikkuinen vauva.♥
      On nämä pikkuiset vaan jotakin niin ihanaa.♥

      Kiitos sinulle myös aivan ihanasta yllätyksestä vielä tätä kautta.♥

      Poista
  5. Ihanaa vauvantuoksuista arkea teille! Voin kuvitella Ainon ilmeen, toivottavasti pian isosiskona olemisen hienous veisi pois kaiken mielipahan siitä, että ei enää ole perheen pienin. ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.♥
      Uskon että tämä tilanne tästä alkaa tasoittumaan. Onhan se Ainolle suuri muutos kun yhtäkkiä ei olekkaan enää pienin. Tänään oli taas sellainen päivä kun Aino olisi halunnut vauvan pois ja vain se äidin syli kelpasi.

      Poista
  6. Voi suloisuus! <3 jospa jo kohta itsellänikin.....

    VastaaPoista
  7. Suloisia kuvia ❤ Ihania onnenhetkiä teille ❤

    VastaaPoista
  8. Hän on niin ihanan pieni nyytti, voih :') Ja voin uskoa että hulabaloota teillä riittää :D
    Tuo on kyllä sydäntä särkevä tunne kun toinen lapsi kokee olevansa vähempi arvoinen,meillä henni oli tissitakiainen ja muutenkin sylissä piti olla jatkuvasti. Helmi siitä tietysti tuli mustasukkaiseksi. Onneksi sekin tasoittui kun arki lähti toimimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja kasvaa aivan liian hurjaa vauhtia.♥
      Hih, meillä on kyllä välillä aika vilske.
      Meillä Aino sanoo aina ettei vauva saisi syödä. :/ Varmasti harmittaa kun äidin sylissä vauva pääsee niin lähelle ja itse pääsee vain kainaloon tai viereen istumaan. Mutta uskon että kohta tämäkin vaihe menee ohi. :)

      Poista
  9. Oiij, ihanaa! Kuulostaa, että arki on lähtenyt teillä sujumaan mukavasti :)

    VastaaPoista
  10. Ihania kommentteja <3 :)

    Meilläkin isommat ovat aina ottaneet vauvan hienosti vastaan. Nytkin tämä meidän "vauva" on kaikkien lellikki :) mutta hieman meidän vanha vauva kolmevee meinaa protestoida kun ei aina samanlaisia hellittelyjä saa kun nuorimmainen <3 sitten hän on kyllä onnensa kukkuloilla kun joku pusuttelee vähän häntäkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhin on aivan vauvan lumoissa ja samoin meidän Matias haluaisi koko ajan hoitaa vauvaa. Lisäksi jo odottaa kovasti että pääsevät vääntämään Minin kanssa kilpaa kättä. Saa kyllä odottaa vielä jonkin aikaa sitä hetkeä. :D

      Oi ihana!♥ On se aina kova paikka kun taloon tulee vauva, varsinkin sille nuorimmalle joka on tottunut olemaan se pienin. Onneksi lapset sopeutuu kuitenkin nopeasti uusiin tilanteisiin.

      Poista
  11. Mua pelottaa juuri tuo mustasukkaisuus. Meidän esikoinen osaa olla mustasukkainen jo siitä, kun me miehen kanssa halataan toisiamme. Mitähän sitten, kun jäädään minä, vauva ja isoveikka kolmisin... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihan meidän Ainolta.. Hyvin on kuitenkin lähtenyt sujumaan ja parin viikon päästä tilanne on varmasti taas parempi. :) Uskon että teilläkin pienen totuttelun jälkeen mustasukkaisuus sitten helpottaa. :)

      Poista
  12. Yritin etsiä isompien sisarusten nimiä veikkausta varten. En löytänyt. Sanotaan nyt kuitenkin Toivo tai Eino. Onnea pienestä pojasta koko perheelle! T: uusi lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bannerin alta löytyy tuo me- välilehti jossa on lasten bloginimet.
      http://aitijamelukylanlapset.blogspot.fi/p/me.html
      Lasten oikeat nimet sen sijaan täällä välillä vilkkuvat (nykyään kyllä todella harvoin) esimerkiksi kakuissa joita heille olen tehnyt. Kakut löytyvät sen sijaan tuolta ylhäältä kakku kyhäilyjä välilehdestä. :)
      http://aitijamelukylanlapset.blogspot.fi/p/kakku-kyhailyja.html

      Tervetuloa lukijaksi.♥

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi! Olen lueskellut blogiasi nyt aamuisin kännykällä, niin on jäänyt nuo välilehdet huomaamatta. Hienoja kakkuja olet muuten tehnyt!

      Poista
    3. Ps. Kiva oli huomata, että aika samanikäisiä lapsiakin meillä on. Meidän ovat syntyneet 2006, 2007, 2010 ja 2013. Ja se kuume viidennestä....

      Poista
    4. Kiitos, kakkujen kyhääminen on kyllä kivaa puuhaa. :) Ihan kohta pääsee jo tekemään Minille ristiäiskakun..tänään voi jo joitakin koristeita alkaa valmistelemaan..nyt kun on tiedossa suunnilleen millaisen kakusta teen. :)

      Ompas meillä tosiaan saman ikäisiä lapsia. :)
      Se kuume on kyllä paha, eikä siihen taida olla kuin yksi lääke..

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...