Kolme kuukautta

Kääk, en kestä! Mun pieni vauvani täyttää tänään jo kolme kuukautta. Pienen pienestä kääröstä on tullut jälleen pikkuisen suurempi ja hän on kehittynyt kuukaudessa taas huimasti. Tämä on myös se maaginen ikä kun masuvaivojen pitäisi helpottaa ja niin on kyllä ainakin osittain käynyt. Vielä meillä itkeskellään, mutta ei enää ihan niin paljon ja takaisin virtaukset ovat helpottaneet todella, jei. 

3kk iässä hän

Hymyilee paljon

Nauraa niin suloisesti ääneen, 

varsinkin kun joku taputtaa pienen käsiä yhteen ja sanoo samalla tap tap tap

Pitää paljon siitä kun hänelle jutellaan ja juttelee kovasti takaisin

Ennen itkua huuli menee suloisesti rullalle, joskus tekee sen muuten vaan

Kuolaa todella paljon

On löytänyt kätensä ja ne ovat suussa koko ajan

Rakastaa edelleen sylissä olemista ja mieluiten vähän pystymmässä

Ei edelleenkään viihdy paljoa mahallaan

Hoitopöydän päällä killuva mobile on edelleen ehdoton suosikki ja sille jutellaan, naureskellaan ja samalla jalat ja kädet sätkii kauheeta vauhtia

Käyttää Liberon Touch vaippoja koossa 3

Inhoaa kynsien leikkaamista

Vaatteet ovat kokoa 62cm, muutamat reilummat 56cm menee vielä

Syö tuttia, mam koossa 0-6kk

Nukkuu monet unet päivässä joiden kesto vaihtelee 15 minuutista 3 tuntiin

Ei valvo enää öisin, vaan syömisen jälkeen nukahtaa kainaloon

Ensimmäisen syötön jälkeen jää äidin viereen nukkumaan

Herää yöllä 1-2 kertaa

Hengaa tissillä 2-3 tunnin välein

Pulauttelee edelleen, mutta vähemmän kuin ennen

On täysimetyksellä

Rakastaa edelleen kylpemistä

On kiinnostunut ympärillä tapahtuvista asioista

Tarraa kaikesta kiinni mihin osuu (äidin hiuksissa on ihana roikkua)

Lattialla viihdytään ihan hyvin, kunhan äiti on seurana ja ihmetellään yhdessä aina niin ihanaa lelukaarta

Pahimmat masuvaivat taitavat olla takana päin,
silti äidin on katsottava tarkkaan mitä suuhunsa laittaa ettei pienelle tule vatsavaivoja.
Hugo on herkkävatsainen tapaus

Tänään meillä oli aamusta myös 3kk neuvola. Hugo menetti hermonsa jo melkein alkuvaiheessa ja vain äidin sylissä oli hyvä olla. Mitat saatiin kuitenkin otettua ja komeasti äidin murunen kasvaa. Pituutta oli 59,5cm ja painoa 6025g. Hyvin piisaa äidin maito, huh. Muuten kaikki vaikutti olevan kunnossa. Lopuksi saatiin rokotteet, joka oli se kaikista mälsin vaihe. Rokotteita tuli kaksi, yksi molempiin jalkoihin ja itkuhan oli ihan järkyttävä. Kyllä siinä äidin silmätkin kostui. Rotaahan meille ei nyt sitten otettu lopulta ollenkaan, sillä poika on niin herkkävätsainen ja pulauttelee muutenkin paljon, ettemme halunnut että suolistoa ärsytetään yhtään lisää. Meillä esikoinen ei ole aikanaan sitä saanut, kun se ei kuulunut silloin rokotusohjelmaan. Seuraavat kolme ovat saaneet ja tulleet kahdesta ensimmäisestä niin kipeiksi, että jo se puolsi päätöstä jättää tuo rokote ottamatta. Muut rokotteet otetaan sitten normaaliin tapaan.

Nyt tuo pieni poika nukkuu tyytyväisenä vaunuissa ja toivotaan ettei rokotteet tee kamalan kipeäksi. Lääkettä kävin eilen varuiksi jo ostamassa jos kuume nousee tai jalat ovat kipeät pistoskohdista.

Yksi kuukautta

Kaksi kuukautta

Mukavaa torstaita kaikille!