Vesirokko vauvalla

Niin siinä kävi että meidän Hugo nappasi itselleen vesirokon maanantaina. Toki tämä oli odotettavissa, sillä onhan tuo niin tarttuva tauti ja koska jo kolmella sisaruksellakin on ollut, niin ei tämä yllätyksenä tullut.  Onpahan nyt sitten sairastettu ja näppyjen määrästä voi päätellä, ettei tarvitse edes miettiä sitä mahdollisuutta, että rokko iskisi uudestaan. Sen verran paljon noita näppyjä on.

Millainen tämä rokko sitten on ollut  juuri 9kk täyttäneellä vauvalla? Noh, sanoisinko että alku sujui hyvin. Kun näppyjä oli vain muutama ei poika niihin pahemmin edes reagoinut. Kolmantena päivänä nousi lämpö, joka muuttui myöhemmin kuumeeksi. Silloin myös näppyjä ilmaantui hurjaa vauhtia ja pojasta tuli itkuinen. Kun pienellä on koko vartalo ja päänahka näpyillä ei varmasti tee mieli että pahemmin nostellaan tai kosketellaan. Mutta entäs kun kärsitään samaan aikaan eroahdistuksesta ja syli on se turvallisin paikka? Olen koittanut nostaa pojan syliin varovasti, ettei mihinkään sattuisi tai osa jo rupeutuneista näpyistä repeytyisi irti. Sylissä Hugolla on ollut turvallista olla ja hän on myös halunnut nukahtaa syliini. Ja koska huomaan sylin helpottavan pojan oloa, on hän saanut olla siinä niin paljon kuin vain haluaa. 

Vaikka olo on kurja ja sylissä olo helpottaa, haluaa Hugo välillä selvästi myös lattialle. Ikävää on se ettei Hugo osaa vielä kontata vaan liikkuu vielä ryömimällä. Tämä ei tietenkään tee näppyiselle masulle ihan mukavaa. Poika saattaakin alkaa itkemään lohduttomasti ihan yhtäkkiä. Hetki syliä ja olo helpottaa ja taas lattialla viihdytään pieni hetki. Isommille lapsille kun voi selittää mistä kurja olo johtuu ja he ymmärtävät, mutta pieni vauva ei sitä ymmärrä ja se tekee tästä niin kurjaa. Onneksi on myös niitä hetkiä kun poika on ihana oma iloinen itsensä. 

Ruoka maistuu nyt todella huonosti ja Hugo onkin viihtynyt enemmän tissillä kuin ruokapöydän äärellä. En ole nähnyt kunnolla pojan suuhun, mutta luulen hänellä olevan sisarusten tapaan rakkuloita myös suussa. Viileät hedelmä ja marjasoseet ovat uponneet lämpöisiä ruokia paremmin. Herkkuruokana ennen olleet maissinaksut eivät myöskään oikein uppoa. Siksi olenkin antanut sitä mitä pieni suostuu vain syömään.

Päiväunet Hugo on yleensä nukkunut ulkona, mutta nyt kuumeisen en tietenkään ole häntä ulkona nukuttanut. Sisälle nukuttaminen ei olekaan ollut sitten ihan helppoa. Menee melkein tunti kun poika nukahtaa unilaulun kera syliini ja sitten lasken pojan vaunuihin jatkamaan unia. Monta kertaa joudun heiluttelemaan ja ottamaan syliin, kunnes uni tulee. Unta riittää vajaa tunti ja taas herätään. Yleensä vaunuista heräilee iloinen vauva, mutta nyt sieltä herää itkuinen kaveri, jolla on kurja olla. Itkiessään Hugo yrittää monesti raapia näppylöitä, etenkin korvan takana sekä niskassa olevia.

Yöt ovat myös olleet kyllä aikamoista hulinaa. Nukahtamiseen menee aikaa, lisäksi hän herää todella monta kertaa.  Alkuun riittää että antaa tutin ja lopulta auttaa vain se että nostaa pojan viereen nukkumaan. Siinäkin se on aika pyörimistä, mutta paremmin hän kuitenkin siinä kainalossa nukkuu. Kädet huitoo yölläkin aika paljon ja selvästi näpyt kutittaa. Onneksi poika rauhoittuu kun otan häntä kädestä kiinni ja silittelen varovasti kutisevia näppyjä. Meillä on myös rasvaa, mutta Hugo ei tykkää siitä yhtään. Olen laittanutkin sitä ihan pieniä määriä ja niihin kohtiin jotka eniten tuntuvat kutisevan.

Ja ikävintä tässä on se että rokon sekä kuumeen lisäksi pojalle iski vielä flunssa. Säälittää pyyhkiä pojan nenää jatkuvasti, kun hän ei tykkää siitä yhtään. Ihan kuin rokossa ei olisi ollut tarpeeksi kestämistä pienelle. Tämän äidin päivät kuluukin tehokkaasti pientä murua sylissä pitäen ja auttaen että hänen olisi mahdollisimman hyvä olla.

Voin jo myöntää, että alan olla korviani myöten täynnä vesirokkoa. Tätä on nyt yhteensä kuukausi takana ja kun jatkuvasti joku on koko ajan kipeä ja tarvitsee äitiä, iskee se riittämättömyyden tunne. Kun päivisin elää vain lapsia varten, on illalla aivan kuitti. Tuntuu että olen niin väsynyt etten saa oikein edes nukutuksi. Ja kun viimein nukahdan on jo pitänyt herätä jonkun oloa parantamaan. Meillä nyt neljä vanhinta yskii, ovat jokainen vähän räkäisiä ja osalla vielä pientä kuumettakin.  Huoh, kunhan tästä selvitään niin mitään uusia tauteja ei kaivata.

Mitään erityisen hyviä vinkkejä minulla ei ole heittää, mutta vesirokon aikaan kannattaa mennä ihan pienen tahtiin, pitää paljon lähellä ja sylissä. Myös kylpy tuntui olevan Hugosta mukava paikka, kun kuumetta ei vielä ollut. Hanskoja meinasin ensin pitää, mutta päädyin vain leikkaamaan Hugon kynnet lyhyiksi. Meillä pahimmat päivät olivat kolmas ja neljäs. Kun kuume tuli kuvioihin oli pienen olo tukalakin. Panadolilla kuume onneksi lähti laskemaan. Muistakaahan ettei buranaa saa antaa vesirokon aikana.

Onneksi ollaan nyt rokon kanssa voiton puolella. Neljä lasta viidestä on sen nyt sairastanut ja enää jännään iskeekö se nyt Iidaankin. Toivon että rokote suojaa hänet tältä. Ja täytyy sanoa, että vaikka rokko ikävä vauvalla onkin, niin kyllä se kuitenkin lievin on ollut Hugolla. Nyt toivon ettei mitään jälkitauteja enää ilmaannu kenellekään ja flunssaiset paranevat pian.


Muistakaa että ihana alekoodi on voimassa vielä tämän päivän. Käy nappaamassa se itsellesi täältä.