Vauvan hampaat

Hugolla on kaksi hammasta alhaalla ja niitä tehtiin todella kauan. Voi sitä kuolan määrää. Bodeja vaihdettiin tiuhaan ja samoin kuolalappuja. Siis oikeasti se kuolalappu oli jo ihan läpi märkä aivan hetkessä. Parhaimpia oli ne joissa toinen puoli oli fleeceä. Se ei heti päästänyt kosteutta läpi. Kun hampaat vihdoin tulivat läpi alkoi myös kuolaaminen rauhoittua. Nyt ollaankin sitten oltu jo pitkä tovi ilman noita lappuja ja mahtavaa kun bodiakaan ei tarvitse vaihtaa niin usein. 

Heti ensimmäisen hampaan puhjettua kaivoimme hammasharjan esiin. Hampaita on harjattu ihan alusta asti sekä aamulla että illalla. Tahnaa emme ole vielä ottaneet käyttöön, vaikka se löytyy jo hyllystä. Pitäisi nyt hiljalleen ottaa se mukaan hampaiden pesuun. Muistelin että Ainon ollessa pieni ohjeistettiin, että vesipesu aamulla ja tahnalla sitten illalla, jottei tahnaa käytettäisi liikaa päivässä. Hugo kuitenkin nielee kaiken tahnan, niin sitä saa laittaa harjaan todella vähän. Ohjeistus on toki voinut jo muuttua, mutta se selviää ensi viikolla kun Hugolla (sekä Ainolla) on hammaslääkäri käynti.

Hih, hieman huvittavaahan se on käydä niitä kahta helmeä näyttämässä, mutta toisaalta saanpahan kuulla taas päivittyneet ohjeet hampaiden huollosta. Ja mitä luultavammin Hugo saa itselleen uuden hammasharjan. Hieman olen miettinyt antaako Hugo edes katsoa suuhun ilman että tulee itku,  sillä pojalla on nyt menossa vierastus vaihe. No mutta lähinnä se varmaan on taas sitä höpöttelyä ja ohjeistusta.

Vaikka nuo kaksi hammasta pojan suusta löytyy, niin olen todella hämmästynyt, ettei Hugo ole puraissut minua niillä tissillä ollessa kuin ihan pari hassua kertaa. Ja se on kyllä onni, sillä niillä saa kyllä tehtyä ikävää jälkeä ja sen jälkeen joka syöttöä varjostaa pieni pelko "pureekohan tällä kertaa". Olen myös oppinut että tissiä kannattaa antaa vain kun pojalla on oikeasti nälkä. Muuten hampailla tarrataan varmasti kiinni.

Kuolaa ei nyt tosiaan ole aikoihin tullut, mutta muuten ikenet tuntuu nyt kutisevan.  Jokohan ne ylähampaat alkaa puskea kovaa vauhtia läpi? Niiden puhjettua palojen syöminen helpottuu ja luulen että silloin se varsinainen pureskelu vasta alkaakin. Tällöin pitää myös muistaa tarkistaa tiuhempaan tuttien kunto, ettei vaan ole saanut purtua reikää.

Vauvan hampaat voi olla myös haasteellista harjata, mutta me olemme onneksi olleet onnekkaita, sillä Hugo rakastaa hampaiden harjausta. Pieni kikattaa kun äiti harjaa, hih.  Yleensä siis minä harjaan, mutta ajattelin että otamme tarvittaessa käyttöön sen tyylin, että Hugolla on oma harja ja minä siinä sivussa harjaan toisella. Nyt hieman jännätään koska tulee lisää hampaita ja ettei poika ole kovin kipeä suustaan, jottei hampaiden harjaamisesta tule yhtäkkiä inhoittava kokemus. Ja toivon että hampaiden harjaaminen on jatkossakin näin helppoa ja mukavaa mitä se tällä hetkellä on.

Mitä mieltä muiden pienet on hampaiden pesusta?