Nämä asiat te halusitte tietää

Mistä vielä unelmoit (joku muu vastaus kuin kuudes lapsi)
Unelmoin ihan uudesta kodista. Kodista, jonka rakentaisimme mieheni kanssa yhdessä ja kaikki olisi yhdessä tasossa. Unelmoin myös kätilönkoulutuksesta ja hyvästä työpaikasta.

Mikä olet ammatiltasi ja oletko ehtinyt töitä tehdä?
Olen koulutukseltani ravintolakokki, mutta lopulta tuo ala ei tuntunutkaan yhtään omalta. Muita töitä on tullut tehtyä paljonkin, enne kuin jäin kotiäidiksi ja lapsia tuli neljä putkeen.

Lempivärisi?
Tykkään paljon turkoosista

Lempibiisisi?

En osaa kyllä nimetä yhtä. Olen aika kaikkiruokainen musiikin suhteen.

Lempileffa?
Tämä on helppo. Se on monta vuotta ollut sama ja se on Notting Hill

Suosikki Disney klassikko elokuvasi?

Hhmm, se taitaa olla Tuhkimo

Lempiruoka?
Lehtipihvi on aina hyvää samoin kuin itsemaustettu kana ja riisi, jossa on sitruunapippuria.

Lempivuodenaika? 

Kevät ja kesä. Jos näistä pitää valita, niin vastaa kesä.

Lempieläimesi?

Koira se taitaa olla.

Lempikirjasi?
Täytyy sanoa, että luen todella vähän kirjoja, joten tähän en osaa vastata mitään. Lastenkirjoista paras on Arvaa kuinka paljon sinua rakastan.

Minkälainen siivoaja olet?
Tykkään että olisi perussiistiä ja siivoan useasti päivässä. Mutta päivisin syntyy väkisinkin sotkua ja olen oppinut kestämään sitä. Muuten kaikki päivät kuluisi vain tavaroita keräillessä. Pölyjen pyyhkimistä ja ikkunoiden pesua inhoan.

Onko sinulla ystäviä joita tapaat säännöllisesti?
On. Nähdään yhden ystävän kanssa useammin ja muiden kanssa sitten hieman harvemmin. Jokainen minulle niin mahdottoman tärkeä.♥

Ehditkö harrastamaan jotain?
Tällä hetkellä bloggaamista sekä koiran kanssa lenkillä käymistä. Muuta harrastusta en ole nyt kaipaillut.

Mikä väri olisit?
Tämä oli paha kysymys. Sanoisinko, että sekä keltainen että turkoosi. Olen iloinen, aika aurinkoinen ja samalla kuitenkin rauhallinen, empaattinen ja tasapainoinen.

Haluaisitko vielä monta lasta lisää jos saisit itse päättää koko asian?

En tiedä kuinka monta niitä oikein olisikaan, jos saisin itse päättää, hih. Jos totta puhutaan, niin ei hajuakaan, mikä se määrä lopulta olisi joko tämä viisi tai ehkä pari enemmän.

Millaisia tulevaisuuden unelmia/sunnitelmia sinulla on?
Unelmista puhuinkin tuolla ylempänä ja suunnitelmat ovat aika samaa luokkaa. Suunnitelmana on tässä jossaikin vaiheessa palata työelämään tai hakea uudestaan kouluun. Ensin kuitenkin olen ainakin vuoden vielä kotona. 

Minkä neuvon antaisit äidiksi tulevalle?
Luota omaan arviointikykyysi. Muista, että sinä tunnet oman lapsesi parhaiten. Poimi neuvoista talteen vain ne  omasta mielestäsi tärkeimmät.

Onko sinulla hyvät välit vanhempiisi? Entä miehesi vanhempiin?
On oikein hyvät sekä omiini, että mieheni vanhempiin.

Mikä on paras/tärkein asia jonka olet oppinut lapsuudenkodistasi?
Toisen arvostaminen ja huomioon ottaminen.

Jos ultrassa olisi näkynyt jotain poikkeavaa tai olisi jopa ollut tiedossa vammainen lapsi, mitä olisit tehnyt?
Tämä kysymys on sellainen, jota olen pohtinut jokaisessa odotuksessa. Tämä on myös asia, johon ei oikein kykene vastaamaan, ennen kuin tilanne olisi tosi. Mutta jos ultrassa selviäisi jotakin poikkeavaa, ensin tietysti kaikkiin tutkimuksiin ja sitten niiden perusteella jatkoa.

Toivotko perheenne vielä kasvavan?
Kyllä täällä taas kuumeillaan.

Missä näet itsesi 10 vuoden päästä? 
Toivottavasti asumassa itse rakennetussa talossa ja työskentelemässä jossakin kivassa työssä. 

Jos voisit toivoa ihan mitä vain mitä se olisi?
En osaisi päättää vain yhtä, niinpä toivoisin viisi toivetta lisää.

Mitä tekisit jos voittaisit lotosta 200000000e?
Maksaisimme jäljellä olevan lainan pois, rakentaisimme uuden kodin ja ostaisimme uuden auton.

Jos olisi tilanne että sinulla on vain kymmenen minuuttia aikaa pakata, mitä ottaisit mukaan?(10 tärkeintä)

Riippuu millainen tilanne on ja olenko lähtemässä jonnekin yksin vai koko perheen kanssa. Mutta kamera, rahapussi, vaatetta, puhelin, jos lapset tulee mukaan niin unikaverit, (ulkoinen kiintolevy, jos tilanne sellainen, että se olisi vaarassa tuhoutua,). Riippuu kyllä niin tilanteesta mitä pakkaisin.

Milloin olet kokenut arjen kaikkein raskaimmaksi (mikä lapsiluku/ minkä ikäiset lapset) Eli vaikeutuuko arki sitä mukaa kun lapsiluku kasvaa vai onko kyse enemmänkin siitä missä ikävaiheessa lapset ovat? 
Mielestäni enemmän vaikuttaa se, missä iässä lapset ovat. Yksi vaihe on jäänyt elävästi mieleen, kun meillä oli kolme lasta. Esikoinen oli paljon vanhempi, kuin seuraavat kaksi, jotka olivat kuin paita ja peppu. Pienen ikäeron vuoksi heistä tuli toisilleen läheiset ja leikkivät usein keskenään. Tuolloin vanhinta ei pahemmin huolittu mukaan. Lisäksi silloin jylläsi Lumin reuma, joten ehkä se siksi on jäänyt mieleen ja olihan tuolloin arki rankkaa. Myös aina vauvan synnyttyä ensimmäiset pari viikkoa on olleet vähän raskaita, kun kaikki ovat hieman sekaisin uudesta tilanteesta. Lapsiluvun kasvaminen on opettanut minua olemaan rennompi ja että rutiinit on kaiken a ja o. Tilanne muuttuu varmasti kertaheitolla raskaammaksi, kun palaan joskus työelämään ja lapsien kanssa ei ole enää niin paljon aikaa vietettäväksi. 

Mikä olisi yksi asia, minkä haluaisit ainakin lasten oppivan elämästä sinulta?

Toisten kunnioittaminen (ja huomioon ottaminen).

Oletko koskaan ollut edes minuutin ajan kateellinen lapsettomille ystävillesi heidän omasta ajastaan?
Tottakai, eiköhän jokainen välillä ole. 

Mitä tekisit, jos saisit viettää kokonaisen päivän yksin?
Voisin koittaa nukkua pitkään, käydä rauhassa suihkussa, lähteä ostoksille ja poiketa rauhassa jonnekin ystävälle teelle. Voisin myös käydä kampaajalla ja ripsihuollossa. Ottaisin varmasti kaiken irti ja koittaisin rentoutua. 

Mistä rutiinista tai säännöstä pidät ehdottomasti kiinni arjessanne tekivät muut perheet tuon asian sitten millä tavoilla vain?
Toisia ei tönitä, haukuta, kädestä ei oteta, pitää osata sanoa kiitos ja anteeksi. Viikolla mennään nukkumaan ajallaan, mutta viikonloppuna saa valvoa. Karkit kuuluu karkkipäivään, paitsi nyt joulukuussa on suklaakalenterit yms. Ruokaa maistetaan, ja jos ei tykkää ei tarvitse syödä enempää. Siinä nyt muutama esimerkki.

Millaisissa asioissa korostat lasten yksilöllisyyttä etkä esim. käske jokaista lasta toimimaan juuri samalla tavalla aina?
Kohtelemme lapsia aina yksilöinä ja koska ovat niin eri ikäisiäkin, niin siinäkin tulee jo toimittua jokaisen kohdalla eri tavalla. Esimerkiksi kotitöissä pyydämme lapsia auttamaan siinä asiassa, josta tiedämme heidän selviytyvän ja että siitä jää hyvä mieli. Lapsemme ovat myös luonteeltaan erilaisia, joten siksikin heidän kanssaan tulee toimittua erilailla. Esikoinen on aina halukas auttamaan ja tekee asioita omatoimisesta, kun taas puolestaan Matias vaatii enemmän patistusta, jotta asiat tulee hoidetuksi.

Millainen on koko perheenne unelmaviikonloppu?
Ollaan tykätty kesäisin lähteä veneilemään. Sitten mennään saunomaan, uimaan sekä syömään saareen. Se on sellainen asia, mitä koko perhe aina odottaa. Talvisin taas sellaiset viikonloput on kivoja, kun tehdään yhdessä jotakin koko perhe. Kuten pulkkaillaan, herkutellaan, katsotaan elokuvaa ja lämmitetään sauna. 

Jääkö teillä omasta mielestä riittävästi parisuhde aikaa ja myös omaa aikaa?
Parisuhteelle jää aikaa nyt lähinnä silloin, kun lapset on menneet nukkumaan. Yhteistä aikaa voisi olla enemmänkin, mutta tällä hetkellä ollaan tyytyväisiä siihen vähäänkin.

Mitä teillä syödään välipalaksi?
Yleensä erilaisia hedelmiä, viiliä, jugurttia, leipää, kiisseliä, muroja, vispipuuroa, rahkaa. Joskus harvoin pullaa, pannaria, jäätelöä, vanukasta. 

Mikä on parasta puuhaa lasten kanssa?
Yhdessä tekeminen, oli se sitten mitä vaan. Askartelu, jalkapallon pelaaminen, pulkkailu, hassuttelu, piiloleikki. Se kun kuulee lasten aidot naurut saa siitä itselle niin hyvän mielen ja huonokin päivä pelastuu. Toki kaikkeen kuuluu aina, että homma menee kiukuksi, mutta pääosin lasten kanssa puuhastelu on niin hauskaa.

Mitä asioita arvostat parisuhteessa?
Toisen huomioon ottamista ja tukemista, rehellisyyttä ja yhdessä tekemistä. 

Mitäs teidän koiralle kuuluu?
Koiralle kuuluu hyvää. Tuossa hän touhottaa joukon jatkona, välillä liikaakin. Kovasti on minun perään ja seuraa paikasta a paikkaan b, mutta tämä toki ymmärrettävää kun olen kotona. Hieman hän rauhoittui, kun kesällä vietiin miehisyys ja muutos on ollut oikein positiivinen.

Miten teillä hoidetaan iltapuuhat ja nukkumaanmeno? Sujuuko joutuisasti vai pitääkö jokaista lasta paimentaa pesulle, yöpuvunvaihtoon ym.?
Pääosin hoidetaan se miehen kanssa yhdessä. Minä yleensä Hugon, koska hänen kanssaan menee eniten siinä aikaa. Muuten ollaan koko porukalla vessassa pesemässä hampaita ja me sitten niitä tarkastelemme siinä, kumpi ehtii. Suihkuun ainakin pienimmät usein haluaa porukalla ja vanhin taas yksin. Yöpuvut menee yleensä mukisematta päälle. Aika hyvin on meidän illat sujuneet sen jälkeen, kun Aino viimein hyväksyi ja antoi isinkin auttaa iltapuuhissa. Toki joukkoon mahtuu niitä iltoja, kun hammaspesulle saa huudella moneen kertaan.

Luetaanko lapsille iltasatu, kuka saa valita, kuuntelevatko kaikki?
Meillä on vanhin nyt tykännyt lukea satuja. Nyt ollut paljon tilanteita, kun kaikki eivät ole halunneet samaa satua ja välillä on sitten jäänyt lukematta. Päivällä sitten luen Ainon kanssa aika paljon kirjoja ja isommatkin haluaa välillä tulla niitä kuulemaan. Monesti lapset myös selaavat kirjoja omissa sängyissä, jos ei löydy satua joka miellyttäisi kaikkia. Ollaan kyllä myös välillä tehty niin, että jokainen saa vuorollaan valita sadun.

Onko kaikilla sama nukkumaanmenoaika vai menevätkö nuorimmat muita aikaisemmin nukkumaan? Ja nukahtavatko kaikki sen verran ajoissa, että ehdit viettää edes hetken omaa aikaa/aikaa miehen kanssa?
Kaksi pienintä menee usein nukkumaan kahdeksan pintaan ja kolme isointa viimestään yhdeksältä. Vanhin valvoo joskus viikolla kymmeneenkin, mutta usein valot sammuu yhdeksältä. Kun pienemmät ovat menneet nukkumaan, niin on meillä aikuisilla aikaa. Ollaan kuitenkin ensin ihan omissa oloissa jonkin aikaa ja vasta myöhemmin sitten vietetään yhteistä aikaa. Mennään yleensä nukkumaan puolilta öin, niin ihan hyvin siinä jää aikaa.

Mitä tunteita lapsen reuma herätti?
Ihan ensimmäinen tunne oli pelko, sillä en tiennyt sairaudesta oikein mitään. Ensimmäiset kaksi vuotta oli kaaosta ja mietin usein, että miksi Lumin piti sairastua. Mietin myös olisiko syy ollut minussa, menikö missä vikaan. Mutta kun kahdesta ensimmäisestä vuodesta selvittiin osasin jo käsitellä asiaa. Nyt se on osa Lumin ja meidän arkea. Nyt suurimpana toiveena on, että Lumi siitä joskus paranisi.

Mua kiinnostaisi teidän eteinen. Miten sinne mahtuu kengät, takit, haalarit ja muut?
Meillä on todella pitkä ja kapea eteinen, joka on oikein suurperheen kauhu. Naulakoita on kahdeksan kappaletta, jonne saadaan ripustettua takit, kengille on pitkä kaksikerroksinen teline, jonka olen kyhännyt tiilistä ja sellaisista levyistä..siitä tuli aika kiva ja tarpeeksi iso. Sitten Ikean hyllyihin laitettu jokaisella omat laatikot. Säilytysjärjestelmää ollaan tässä nyt miettimässä ja jossain vaiheessa sellainen eteiseen tuleekin. 

Kierrätätkö vaatteita ja tavaroita lapselta toiselle? Vai kaikille omat ja uudet...
Juu jonkin verran kierrätetään. Riippuu vaatteen kunnosta ja siitä jaksanko enää katsella niitä. Kun myy vanhaa pois, pääsee ostamaan uutta tilalle ja toki muutenkin ostan jos löydän jotakin kivaa. Kirppareitakin tulee jonkin verran kierrettyä.

Jos mietit nyt lastenne luonteita ja mieltymyksiä, niin mihin ammattiin uskoisit heidän tulevaisuudessa päätyvän?
Hih, tämä oli hauska. Esikoinen, voisi olla kiinnostunut jostakin mikä liittyy eläimiin, Lumi puolestaan voisi olla sopiva hoitoalalle, Matias insinööriksi tai jokin automekaanikko, Aino voisi sopia sosiaalialalle ja Hugo taas sellainen yleismies, hih. Hänestä kun vielä vaikea sanoa mihin voisi soveltua.

Osallistuuko teillä lapset kotitöihin? Jos niin mihin onko esim tiskivuorot?
Osallistuu jokainen omalla tavalla. On pyykkien ripustamista, paikoille viemistä, imurointia, astianpesukoneen tyhjäystä ja täyttöä, lelujen keräämistä ja pölyjen pyyhkimistä. Imuroinnista syntyy usein tappelu, sillä jokainen haluaisi imuroida. Vähän päivien mukaan katsotaan kuka tekee mitäkin, vai onko edes mitään kotitöitä.

Saatteko jotain tukea Lumin sairauden vuoksi? 
Tällä hetkellä ei. Sairauden tilasta riippuen, ollaan välillä saatu vammaistukea.

Kun on monta lasta, niin näkeekö heissä jonkin yhden saman asian, josta he ovat samanlaisia? Vai onko "pareja", jotka ovat keskenään sitten jossain samanlaisia?
Luonteeltaan Iida, Hugo ja Aino ovat aika samanlaisia, kuin myös ulkoisesti. Sitten taas Lumi ja Matias ovat keskenään aika samanlaisia melki joka asiassa. Paljon rauhallisempia, ainakin välillä..

Onko joku lapsista joukosta erilaisin tai ovatko jotkut lapsista erittäin identtisiä?
Kaikista heistä löytyy kyllä samaa näköä ja luonteenpiirteitä. Iida, Aino ja Hugo tuntuvat olevan sellaisia sähköjalkoja, kun taas Lumi ja Matias rauhallisempia, mutta myös tuo sähköinen puoli löytyy. Iida ja Aino ovat olleet kolme ja neljävuotiaana hyvin samannäköiset. Vauvana Matias ja Hugo ovat olleet kuin yksi ja sama vauva, aivan kopiot toisistaan. Mutta kasvaessaan molemmilla ihan selvät omat piirteet.

Kirjoitit joskus postauksen teidän kodista ja sen sijainnista, ja siellä viihtymisestä. Haluaisin kysyä mitä asialle nyt kuuluu?
Asialle kuuluu aika samaa. Paitsi, että nyt sain suostumuksen, että olohuone laitataan uuteen uskoon. Jos se vaikka vähän helpottaisi, vaikkei se toki tätä tilannetta paljoa muuta. Tosi on kuitenkin se, että tästä ei niin vain eroon pääse. Toivon kipinä kuitenkin elää, että joskus koittaisi se vaihe, kun haaveeni voisi toteutua. Se koska se tapahtuu on vielä auki.

Suuri kiitos kaikille kysymyksiä esittäneille. Niitä tuli aivan huikea määrä ja pahoittelen, että vastaamisessa kesti. Nyt on kuitenkin kaikkiin vastattu, osaan kuumetokkurassa, ja koitin hieman jaotella niitä eri osioihin. Jouluiset kysymykset ja vastaukset niihin julkaisen erillisessä postauksessa.