Äkkiä se muuttuu

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. Jokainen tsemppikommentti oli kullan arvoinen.♥ Päätin vielä jatkaa aiheesta sen verran, että kuinka äkkiä tilanne voikaan tämän sairauden kanssa muuttua. Vaikka olenkin tästä jo aiemmin kirjoitellut, on tämä taas pakko purkaa ulos mielestä.

Silloin kun isolla S:llä todettiin lastenreuma oli tytöllä ikää 1v11kk, tätä ennen hän huusi öisin yli puolen vuoden ajan, heräten yön aikana kymmenen kertaa ja koskea ei saanut. Syytä huudoille ei selvinnyt, kunnes ihan yhtäkkiä tytön toinen polvi oli valtavan kokoinen ja kävely ontuvaa. Tästä vain muutamien päivien päästä olimmekin jo reumapolilla ja siitä seuraavana päivänä jo ekassa punktiossa.

Nyt lääkkeet olivat ekaa kertaa katkolla, joka kesti kolme kuukautta. Siitä ensimmäisen kuukauden ajan lääke vaikutti vielä elimistössä, joten oikeastaan oltiin ilman lääkkeitä se pari kuukautta. Noin kaksiviikkoa sitten S alkoi olla todella kiukkuinen. Tiuski kaikille, oli herkkä itkemään ja halusi olla paljon yksin. Mitään turvotuksia ei näkynyt, joten ajattelin ensin tämän olevan vain uhmaa tai hampaista johtuvaa. Kuitenkin pian näin että liikeradat eivät olleet symmetrisiä, mutta edelleenkään turvotusta ei näkynyt. Ennen kuin eilisellä polikäynnillä nilkassa näkyi selvästi turvotusta. 

Mutta kuinka tilanne voi vielä pahentua näin nopeasti? Tänään iso S kulki isosiskonsa ja tämän kaverin perässä yläkertaan ja sieltä alas (aika monta kertaa), pian huomasin että tyttö arastaa jalkaansa nyt todella paljon ja nappasin hänet sohvalle istumaan. Vasen nilkka oli turvonnut todella paljon, se on paljon isompi kuin oli vielä eilen. :( Kielsin tyttöä menemästä enää rappusiin ja käskin istua sohvalla ja lepuuttaa jalkaa. Kylmäpussit heitin pakastimeen viilentymään ja tapahtui se että iso S pyysi kipulääkettä kun jalkaa särkee niin. :( Ajattelin laittaa tähän nyt kuvaa miltä tilanne näytti tänään päivällä.

Jalka on todella turvonnut ja on paljon isompi kuin toinen. Lisäksi nesteen tuntee hyvin käteen asti ja jalka on siitä kohdalta paljon lämpöisempi. Ja lisäksi liikkuminen on ollut tänään enemmän ontuvaa kuin eilen. Tässä taitaa käydä samalla tavalla kuin ensimmäiselläkin kerralla että turvotukset tulee ihan yhtäkkiä. :( Toivotaan nyt ettei turvotukset tuosta kamalasti enää pahene, kurjaa kun tänään näki selvästi kuinka kipeä S oli. :( Yötä vasten annoin vielä kipulääkettä, toivotaan että saa nukutuksi.

Mutta kaikesta huolimatta mukavaa itsenäisyyspäivän tai paremminkin illan jatkoa.

Lasten reumapolilla

Vihdoin pääsin tätä kirjoittamaan, on ollut niin kiireinen päivä. Puhelimessa on tullut puhuttua tänään paljon reumapoli kuulumisista ja oli pakko päästä tuulettamaan omaa päätä koiran kanssa lenkille ja soitella ystävälle joka todellakin tietää ison S:n sairaudesta paljon. Kiitos H. ♥ Nimittäin niinhän siinä kävi että äidin vaisto osui oikeaan ja saatiin reumapolilta mukaan ikäviä uutisia. :(

Iso S on ollut nyt jonkin aikaa kiukkuinen, ihan oikeasti kiukkuinen. Yleensä hän on sellainen että kaikki käy ja kiukuttelua on todella vähän. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen ettei hän tehnyt juttuja ihan symmetrisesti. Esimerkiksi kyykkyyn meno ei onnistu oikein kunnolla. Reumapolille mennessä varauduin jo siihen että lääkkeet tulee takaisin, mutta että näin paljon mentiin takapakkia. :(

Iso S on sairauden kanssa jälleen lähtöpisteessä. Vasemmassa polvessa ja nilkassa on nestettä aika paljonkin, ultran vielä vahvisti sen minkä näki jo omilla silmillä ja pystyi tuntumaan käsin. Nyt käynnistetään uudestaan lääkitys, lisäksi kipulääkettä aamuin illoin, kylmähoitoja polveen ja nilkkaan, meillä alkaa uudestaan fysioterapia, pitää käydä teettämässä uudet pohjalliset kenkiin, silmäpolilla käynnit tiheentyy, punktioon on aika varattu (punktiossa poistetaan jalasta nestettä ja laitetaan tilalle kortisonia) ja tytöllä hyppimiskielto. 

Vasemman puoleisesta kuvasta näkee hyvin kuinka tyttö ohjaa painon vallan toiselle jalalle ja kipeä jalka on levossa. :(

S oli todella reipas ja antoi hienosti tutkia vaikka jännittikin todella paljon. Kasvukäyrät näytti hyvältä ja muuten kaikki kunnossa. Sydämestä vain riipaisi kertoa tytölle että lääkkeet pitää aloittaa uudestaan ja edessä on taas aikamoinen rumba. :( Itse osasin uutisiin jonkin verran jo varautua, jos en olisi olisin varmasti ratkennut itkemään heti tulehduksista kuultuani. Olen pysynyt vahvana koko päivän, mutta hetki sitten sain tytön nukkumaan ja sitten tuli kyyneleet silmiin.

Ilman lääkkeitä ei keretty kauan olemaan (kolmisen kuukautta) kun tulehdus jo iski ja kunnolla. :( Liian aikaisin purettiin lääkitys kokonaan pois, mutta toisaalta näin taas selvisi se että vielä ei oltu valmiita niistä luopumaan. Nyt pitää taas muistaa antaa lääkkeet ja hoidettavia asioita on edessä vielä paljon. Mutta pääasia on se että tulehdusta aletaan nyt hoitamaan ja ehkä joskus toiste läkkeiden lopettaminen päättyisi mukavammissa merkeissä.

Jän-nit-tää

Meidän ison S:n reumapoli piti olla jo tiistaina, mutta aika muuttui ja menemme polille huomenna. Iik, mua niin jännittää!! Ilman lääkkeitä on mennyt nyt hyvin, mutta tytöstä on tullut viime aikoina todella kiukkuinen. Joko hänellä on joku uhmakausi, tai ärtyisyys johtuu läpi puskevista rautahampaista tai se pahin pelko että jokin on vinossa. Olen nyt seuraillut tyttöä tarkemmin ja hän ei mene ihan symmetrisesti kyykkyyn ja lepuuttaa toista jalkaa taas enemmän. Tänään myös kysyttäessä sanoi jalan olevan polven kohdalta hieman kipeä. :( Toivottavasti tää on vain jotakin muuta kuin sitä mitä mietin. Iso S myös sanoi jännittävänsä huomista käyntiä, ennen hän ei ole sanonut niin.

Pitäkäähän meille peukkuja, palailen huomenna kuulumisten kera. :)