Kaksplus.fi

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Vaippakakku (sisältää ohjeita)

Päätin yllättää ystäväni (joka odottaa vauvaa) ja tehdä hänelle vaippakakun.Samalla ajattelin nyt laittaa tänne ohjeet kuinka olen kakun koonnut, sillä blogiini löydetään usein hakusanalla vaippakakku. :) Tässä kakussa on yhteensä 51 vaippaa ja kaikki ovat kokoa 1.


1. Tarvitset yhden paketin Liberon 1 koon vaippoja, yhden paketin Pampersin 1 koon vaippoja, kuminauhoja, tyhjän talouspaperirullan hylsyn ja paperikarkkeja.

2. Pohja kannattaa tehdä vaikka paksun pahvin palasesta, itse leikkasin sopivan palasen pahvilaatikosta. Pohjan ei tarvitse olla täysin pyöreä, sillä se ei paljoa kakun alta näy. :)

3. Liimasin pahvin päälle pari valkoista piirustuspaperia ja niiden päälle liimasin vielä yhden kakkupaperin, jota hieman leikkelin ja taittelin oikeaan muotoon. :)



1. Itse rullasin vaipat niin että "pyllypuoli" jäi vaipan sisälle.

 2. Aloitin rullaamisen vaipan alaosasta, mutta vaipan voi rullata kummin päin haluaa. :)

3. lopuksi laita vaipan ympärille kuminauha niin että se jää keskelle vaippaa


1. Kun olet rullannut jo hyvän määrän vaippoja voit alkaa koota kakkua. Laita talouspaperirullan hylsy keskelle pohjaa, laita sen ympärille kuminauha ja pujottele sinne rullattuja vaippoja. Kun vaippoja on enemmän, pysyy paperihylsy helpommin paikoillaan. Tämän kokoiseen kakkuun tulee pohjakerrokseen noin kolme kierrosta vaippoja. Tuo talouspaperin hylsy kannattaa täyttää joillakin paperikarkeilla, niin tulee sekin käytettyä hyödyksi. :)  Vaipat saa helposti ympyrän muotoon kun apuna käyttää (kakku)irtopohjavuuan reunoja. Uloimman kierroksen ympäri kannattaa vetää iso kuminauha, mutta jos ei satu sellaita olemaan käy esim lahjapaperinaru hyvin. :)

2. Huumoripläjäykseksi ostimme kakkuun hauskan ruokalapun. Tähän voisi laittaa vaikka bodyn tai jotakin muutakin. :) Lisäksi siellä on myös pieni harso harmailla tähtikuvioilla.

3. Uloimpaan kierrokseen kannattaa upottaa vähän kaikkea muuta. Minä laitoin tuon ruokalapun, talkkia ja suklaata.



1. Kakkuun kannattaa valita aina jokin katseen vangitsijaksi. Tähän kakkuun valitsin iki ihanan Ainu pupun harmaalla vaatteella. Pujottelin karkkien sekaan varrastikun, joka toi kakkuun vähän lisää korkeutta, ja nauhan avulla pupun siihen kiinni.

2. Toiseen kerrokseen laitetaan vaippoja samalla tyylillä kuin alempaankin, mutta niitä tulee kierros vähemmän.

3. Tutit kiinnitin kakkuun samalla tyylillä kuin pupunkin ja tuttien ja pupun taakse en laittanut toisella kierroksella vaippoja, jotta ne sulautuivat kakkuun paremmin. Kannattaa myös asetella ylimääräisiä juttuja kakkuun niin ettei kaikki ole "samalla kohdalla", jolloin ne erottuvat kakusta paremmin.


1. Viimeiseen kerrokseen tuli enää viisi vaippaa. Niiden ympärille kuminauha meni kaksin kerroin. Katsoin että kaikki vaipat olivat samaa kuviota ylimmässä kerroksessa.

2. Kakun päälle asettelin vielä vihreän pienen kylpyankan tuomaan väriä ja ilahduttamaan tulevia kylpyhetkiä.

3. Mukaan laitoin vielä pari pussia Muumi teetä


1. Lopuksi kun kaikki on paikoillaan sidoin jokaisen kerroksen nauhalla ja tein niihin rusetit. Tähän käy oikeastaan mikä vain, kunhan nuo kuminauhat saa piiloon. Itse valitsin vaalean värin, joka sopi hyvin kakkuun.

2. Viimeisenä käärin koko kakun vielä sellofaaniin ja tein harmaasta satiininauhasta rusetin ja laitoin harmaata lahjanarua jonka kiharsin saksilla.
Tein myös vaunujen muotoisen kortin, jonka takana lukee mitä vaippakakku sisältää.


Tähän vaippakakkuun meni:

28kpl Liberon 1 koon vaippoja
23kpl Pamperssin 1 koon vaippoja
yksi natusan talkki
yksi Omar karkkipussi
yksi Ainu pupu
2kpl 0-2kk tutteja
yksi ruokalappu
yksi pieni harso
yksi Geisha levy
Kaksi pikku Myy teepussia
yksi kylpyankka

Semmoinen kakku syntyi tällä kertaa.
Että näiden tekeminen on kyllä niiin kivaa puuhaa. :)


Edellisen tekemäni vaippakakun pääset näkemään täältä

perjantai 17. lokakuuta 2014

Jos vielä kerran?

Se on se tunne joka kolkuttelee takaraivossa.

Se ei anna hetken rauhaa ja pahenee vain päivä päivältä.

Se nostaa kyyneleet silmiin, puristaa rintaa ja ahdistaa.

Se ei mene pois millään, vaikka kuinka yrittäisi.

Toisaalta en edes halua että se tunne poistuu.

Se että siitä saa haaveilla tuntuu kivalta.


Tiedän että tämä on täysin luonnollista ja se iskee aina välillä, mutta itse olen kärsinyt tästä nyt jo jälleen pisemmän tovin (kohta vuoden). Voin sanoa etten kärsi varsinaisesta vauvakuumeesta vaan vauvankaipuusta. Se on sellainen tunne joka kalvaa syvällä sisimmässä. Tuntuu kuin jotakin puuttuisi ja minulla on jakaa rakkautta vielä yhdelle pienelle. Tunne siitä että saisi kokea kaiken vielä kerran tuntuu hyvälle, kun taas se tunne että ei enää ikinä, alkaa ahdistaa ja vetää mielen todella apeaksi.

Tämä tunne vaivaa mielessä koko ajan. Siitä tekisi mieli puhua, mutta toistaiseksi olen ollut asiasta aika hiljaa. Ehkä ajattelen että minua pidetään kiittämättömänä kun haluan vieläkin yhden lapsen, enkä ole kiitollinen jo siitä mitä minulla on. Tai sitten että olen kummajainen kun haluan lapsia vielä lisää tai yritän lasten kautta välttää töihin menemistä. Mikään edellä mainituista ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Olen jo pitkään halunnut ison perheen ja jos syvällä sisimmissä on se tunne että tilaa on vielä yhdelle. Mielessä pyörii kysymys, jos vielä kerran?


Tiedän että jos joskus vielä alkaisin sitä viidettä odottaa, saisin paljon kysyviä katseita, onnittelut ei tulisi enää ehkä niin sydämestä ja jotkut eivät todellakaan iloitsisi puolestamme. Luultavasti kuulisin vielä ne kuuluisat sanat "hullu". Harmi sinänsä, sillä minulle se olisi niin valtavan iso juttu. En tiedä mistä tämä jatkuva vauvankaipuu johtuu. Olen miettinyt, että olisiko se yksi keskenmeno jättänyt jonkin aukon sydämeen ja ikään kuin yritän täyttää sitä. Mutta kyllähän tuo kokemus aikoinaan herätti ja todellakin jokainen syntyvä lapsi on ihme.

Välillä koitan sulkea tämän pois mielestäni. Painaa nämä ajatukset väkisin laatikkoon ja sulkea sen, vaikka se kipeää tekeekin. Jotenkin ihmeessä se laatikko kuitenkin avautuu muutama päivä sulkemisen jälkeen ja jälleen löydän itseni haaveilemasta. Ei tämä taida enää mihinkään kadota, se tunne on juurtunut jo niin syvälle. Se ajatus, että ehkä vielä kerran saisin kokea sen kaiken, kantaa sisälläni jotakin niin upeaa kuin pientä elämää, auttaa selviämään eteenpäin.


Kun kärsii tästä armottomasta vauvankaipuusta/vauvakuumeesta, näkee joka puolella pieniä vauvoja tai odottavia äitejä. Luen paljon blogeja jossa odotetaan vauvaa tai jonka perheeseen on juuri syntynyt vauva. Lisäksi katson tietty telkkarista toisenlaisia äitejä sun muita, jossa on paljon odotusta ja vauvoja. Voi sitä (onnen)kyynelten määrää kun luen että jollekkin syntyy vauva tai kun näen sen televisiosta. Ystävälleni syntyi muutama kuukausi sitten vauva ja toinen ystäväni odottaa vauvaa syntyväksi tammikuussa.  Kirpaiseehan se vähän, mutta olen vain aidosti onnellinen ystävieni puolesta. Niinhän hekin ovat olleet aikoinaan minunkin puolesta. Lisäksi odotusajasta puhuminen ja samoin vauva ajan jutut kiinnostaa minua ihan aidosti ja jaksaisin niistä puhua vaikka kuinka.

Rakastan jokaista neljää lastani aivan valtavasti ja olen heistä erittäin kiitollinen ja he ovat parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut, rakastan heitä enemmän kuin mitään muuta.Silti minulla on tarve haaveilla vielä siitä yhdestä. Jos se haave vielä joskus toteutuu en kaipaa enää mitään. Silloin voisin tuntea että me olemme tässä.

Onko täällä muita haaveilijoita?

Tänään onkin jo perjantai ja syysloma viikko kului yhdessä hujauksessa. Tänään ystäväni tulee yökyläilemään, ihana perjantai siis tiedossa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...