Punktio lähestyy

Toinen kunnon pakkaspäivä peräkkäin ja tänään vieläkin kylmempi keli kuin eilen.

 Eilen oltiin koko perheen kesken mummulassa jonne vietiin ensin J:n kanssa kaikki muut hoitoon paitsi Lumi ja lähdimme hänen kanssaan kohti kenkäsuutaria jossa tehtiin Lumille yksilölliset tukipohjalliset kenkiin. Vasen jalka taittaa nyt vahvasti sisään joka johtuu nilkassa olevasta tulehduksesta. Jalan sisään taittaminen helpottaa kipua, mutta virheasento ei koskaan ole hyvä jalalle. Hienosti saatiin homma siellä jälleen hoidettua ja kahden viikon kuluessa pitäisi kotio tulla postia ja pohjalliset pääsee heti käyttöön. Iida jäi mummulaan yöksi ja kotiutuu siten tänään. Tänään ei nenäämme ulos tungeta vaan nautitaan sisällä takkatulen lämmöstä. :)

Niin se loma vetelee ihan viimeisiään ja huomenna olisi paluu arkeen. Iida suuntaa normaaliin malliin kouluun ja ainakin minä ja Lumi kohti Tamperetta ja sairaalaa, sillä Lumilla olisi huomenna edessä punktio. Jännittää kyllä niin vietävästi. Olisi tarkoitus koittaa ensimmäistä kertaa tehdä tämä ilokaasun avulla, joka on ihan uusi menetelmä. Näin vältyttäisiin nukutukselta, mutta noinkohan vain tyttö antaisi tunkea piikkiä montaa kertaa polveen ja nilkkaan. Hieman siis epäileväisellä kannalla olen. Nukutuksessa homma sujuisi äkkiä, mutta nukutus on aina kuitenkin nukutus. :/ Jännitän myös kovasti sitä että huomenna Lumi olisi terve. Ainolla on kamala flussa ja Lumi on tänään kerran joutunut niistämään. Toivon todella että huominen onnistuu jotta Lumi ei joituisi kauan enää kestämään kipuilua.

Tänään on siis edessä huomisen järjestelyä ja suunnittelua (jonkun pitäis siivotakkin). Punktion jälkeenhän Lumi ei saa kävellä vuorokauteen, joten jotakin sellaista ohjelmaa pitäisi kehitellä, jossa ei tarvitsisi liikkua. Palapelejä, lautapelejä ja elokuvia pitää ainakin ottaa valmiiksi esille. Sekä koittaa mahtuuko Lumi rattaisiin istumaan kunnolla vai lainataanko sairaalasta pyörätuolia siksi aikaa että saadaan tyttö siirrettyä helposti autoon istumaan. Pitäkäähän kaikki peukut pystyssä, jotta Lumi pysyy terveenä ja huominen sujuu mallikkaasti. Tätä äitiä ainakin jännittää jo ihan kamalasti.

Mukavaa tiistaita kaikille!

Voitte mennä ensin

Mä käyn kaupassa pari kertaa viikossa. Yleensä ostan yhden ison satsin ja toisella kerralla tarvittaessa täydennetään, esim maitoa joutuu ainakin hakemaan lisää. No koska meillä on aika suuri perhe, kertyy ostoskärry helposti täyteen. Keskitän ostokset yleensä vain yhteen kauppaan ja minusta on ihanaa kun myyjät ovat aina niin iloisesti moikkaamassa, joidenkin kanssa tulee jäätytä usein juttelemaankin. Olen huomannut että kun teen ostokset kerralla ja sitten vain niitä puuttuvia haetaan, syntyy selvää säästöä. Ei tuu niin monesti ainakaan tehtyä heräteostoksia. :)

No minulle tämä on helpoin tapa, mutta on kieltämättä hiljalleen alkanut häiritsemään muutama asia. Kun koitan lapata kärryistäni kaikki nopeasti hihnalle kuuluu takaani syviä kovaäänisiä huokauksia, tai kovaäänisesti sanotaan että tuleekohan toista kassaa. Monesti kassalta hälytetään paikalle toinen kassa, vaikkei taakse olisikaan kertynyt isoa jonoa. 

Monesti olen tehnyt niin että jos takanani seisoo joku muutaman hassun ostoksen kanssa olen päästänyt hänet eteeni. Harvoin sitä on mihinkään niin kiire ettei hetkeä kerkeisi odottamaan. Viimeksi tänään kun kurvasin kärryineni kassalla tuli perääni pariskunta jolla oli korissa vain muutama ostos. Sanoin, että voitte mennä ensin, johon toinen heistä tokaisi "meillä onkin vähän kiire". Mulla pyörähti silmät päässä, olisi voinut sanoa tuon sijasta vaikka kiitos kuin tokaista tuon hieman tylysti. Teki sekunninsadasosan mieli perua koko homma ja sanoa että menen sittenkin itse. :) No mutta ehkä heillä sitten oli vain niin kiire. 

Välillä en ymmärrä miksi kuvitellaan että minulla kestäisi kassalla älyttömän kauan. Kerran olin kassajonossa ja aloittanut juuri tyhjäämään kärryjä hihnalle. Taakseni tuli nuoripari ja tokaisivat että vaihdetaan toiselle kassalle se varmaan menee nopeammin. Vilkaisin ja näin että viereisellä kassalla oli vanha mummu korin ja muutaman ostoksen kanssa. Loppupeleissä kun minä olin jo pakannut tavarani pääsi nuoripari vasta kassalle. Mummu kun leväytti maksaakseen kaikki kolikkonsa hihnalle ja niitä siinä sitten kauppiaan kanssa laskivat.

Myös jotkut vanhukset ovat joskus vastanneet tylysti kun olen sanonut että voitte mennä edelläni. Vastaukseksi on kuulunut mm. mä oon eläkkeellä, kyllä mulla on kuule aikaa..ööö okei. Sitten on niitä aivan ihania jotka kiittelee kovasti ja toivottavat perään vielä hyvää jatkoa. Niistä kerroista jää itselle todella hyvä mieli. :)

Mukavaa lauantain jatkoa kaikille. :)

Lääkkeistä

Lumi aloitti reuman puhjettua uudestaan lääkkeiden syömisen. Lääke annetaan kerran viikossa ja päiväksi valitsimme torstain. Silloin se ei häiritse kerhossa käyntiä eikä liikuntaleikkikouluun menoa (jota meinaamme jatkaa ja tehdä siellä asioita siihen tahtiin mihin Lumi pystyy). Viimeksi kun lääkkeitä syötiin kuului siihen oksentelua ja itkun seasta saattoi kuulla sanat mä en halua. :( Minua puristi niin sydämestä tytön itku ja sanat ja koitin vakuuttaa että pian näistä päästään eroon. Joten todellakin pelkäsin kun lääkitys aloitettiin uudestaan. Myös kipulääke alkoi tabletti muodossa, mutta onneksi sitä otetaan vain puolikas kokonaisen sijasta (tuo puolikas otetaan aamuin illoin).

Huoleni lääkkeiden uudelleen aloittamisesta osoittautui onneksi turhaksi, sillä Lumi ottikin ne ilman mitään ongelmia. Koska hän huomasi että puolikas kipulääke on suurempi kuin varsinainen lääke (reumalääke) ei reumalääkkeen kanssa ole tullut kertaakaan ongelmia. Ja kun foolihapon, joka oli ennen se todellinen mörkö, ensimmäinen otto sujui ongelmitta on lääkkeet menneet hyvin alas. :) Torstaina Lumi joutuu ottamaan yhteensä neljä tablettia ja muina päivinä kaksi. Onneksi kaikki on ainakin tähän mennessä mennyt todella hyvin.

Lääkkeiden uudelleen alkaminen on aiheuttanut jälleen pientä pahoinvointia joka ilmenee lääke päivänä sillain että Lumi syö todella huonosti sekä on kiukkuinen. Myös seuraava päivä kuluu usein niin ettei tyttö meinaa kestää mitään vastoinkäymisiä, on ärhäkkä, syö huonommin ja leikkii paljon yksin. Onneksi se auttaa oloon kun foolihappo otetaan lääkepäivinä viimeistään viiden tunnin kuluttua siitä kun varsinainen lääke on otettu.

Punktio päiväkin lähestyy, onneksi se on jo ensiviikolla sillä kipuja on ollut nyt jonkin verran enemmän. Iltaisin kylmähoito tekee hyvää ja monesti Lumi saattaa hakea päivän aikana pakastimesta kylmäpussin ja mennä istumaan sohvalle laittaen sen nilkan tai polven päälle. Myös polvi on nyt turvonnut hieman enemmän. :( Toivottavasti punktio auttaa ja kerta riittäisi, aika kuitenkin näyttää kuinka käy.

Lumi on kyllä todella reipas pieni tyttö ja me vanhemmat olemme niin ylpeitä hänestä. ♥