Veikkaa koska Mini syntyy!!

Ajattelin että pistän pienen kilpailun pystyyn. Koska itse välillä, nykyään aika useinkin, mietin milloin Mini päättää syntyä, niin ajattelin että olisi kiva jos te lukijatkin heittäisitte tänne oman arvauksenne. Lähimmäksi arvannut tietenkin palkitaan jollain pikkuisella yllärillä. :) Laitan tähän vielä miten neljä edellistä ovat syntyneet niin jos se helpottaa veikkaamista.

Iida laskettuaika oli 22.7.| syntyi 2.8.| klo 12.44 | mitat 3330g 48cm

Lumi laskettuaika oli 21.4.| syntyi 22.4.| klo 07.10 | mitat 3220g 48cm

Matias laskettuaika oli 21.12.| syntyi 20.12.| klo 03.47| mitat 2990g 49cm

Aino laskettuaika oli 10.2.| syntyi 9.2.| klo 01.28| mitat 3250g 47,5cm

Aika täsmällisiä ovat siis olleet syntyessään, paitsi Iida joka meni reippaasti yli. Tosin melkein jokainen ultra antoi tytölle lasketuksi ajaksi 1.8. Ihmettelen vieläkin miksei sitä laskettua ikinää muutettu vaikka heitto oli noinkin suuri. Ministä ultrat ovat näyttäneet lasketuksi 19.8. mutta laskettua ei ole parin päivän heiton takia muutettu. Mini on myös ultrissa saanut aina sisaruksiaan suuremman painoarvion, joten voi hyvinkin olla mahdollista että hän on syntyessään lapsistamme suurin. Ei kuitenkaan pitäisi olla mikään jättiläinen (ainakin tämä äiti toivoo kovasti niin).

Minin laskettuaika on 21.8.2015

Mukaan pääset jättämällä kommenttikenttään oman arvauksesi Minin syntymäpäivästä  ja kellonajasta. Olisi myös kiva jos veikkaat samaan syntymäpainoa sekä pituutta.

Anonyymina veikkaavat muistakaa jättää jokin nimimerkki. Aikaa veikata on parisen viikkoa, eli 19.8. asti. 

Nyt vain veikkauksia jättämään! :)

Vauvaan valmistautumista: Sairaalakassi vauvalle

No niin, nyt olisi sitten pakattu sairaalakassi valmiiksi vauvalle. Olen hieman innokas ja pakkasin sen jo nyt, mutta toisaalta parempi nyt kuin sitten tulee lähtö ja pakkaaminen jäisi J:lle. :) Vauvan sairaalakassin pakkaaminen on vaan aina yhtä jännittävää. Mitä sinne pitikään laittaa? Minkä kokoiset vaatteet pakkaan mukaan, 50cm-56cm? Millaisia vaatteita pakkaan mukaan? Millainen keli mahtaa olla kun pääsemme kotiin? Ja se tärkein ja vaikein mitkä on ne kotiutumisvaatteet?

Itse toimin niin että ensin kirjoitin listan paperille että mitä kassiin pakataan, sitten vain kassi esille ja tavaroita keräämään. Uusi hoitolaukku sai viimein täytettä sisälleen ja tuohon laukkuunhan mahtuu aivan älyttömästi tavaraa. Vielä pakkaamieni tavaroiden jälkeen sinne jäi reilusti tilaa. Olen kyllä edelleen aivan rakastunut tuohon kassiin ja nyt kun tavarat ovat siellä niin olen  niin tyytyväinen että päädyin juuri tähän. :) Vanhasta laukusta ei todellakaan löytänyt etsimäänsä niin helposti kuin tästä. Ei tarvitse purkaa koko kassia löytääkseen juuri etsimänsä.

No mitäs sitten sinne kassin sisälle oikein pakkasinkaan?

Kotiintulo vaatteiksi valikoitui Lindexin ihanaakin ihanampi body 50cm, jossa on ihanaa harmahtavaa kuviota ja Newbien ihanat valkoiset housut 50cm sekä suloiset sukat. Pakkasin mukaan myös toisen setin. Perus valkoinen body 50cm, ihanat housut 56cm joissa on nallen kuva pyllyssä, sekä suloiset sukat. Uskon että vauvamme tulee menemään hyvin noihin 50cm vaatteisiin ja jos ei niin J saa tuoda kotoa sitten 56cm setin, jonka taidan valita esille ihan varmuuden vuoksi. Kassista löytyy kahdet erilaiset villasukat, äitiyspakkauksen mukana tulleet pupu sukat ja tumput. Lisäksi kaksi erilaista pipoa, molemmat pikkuisessa koossa. Päälle puetaan sitten tuo Metsolan Pupu Tupuna jumppis 56cm.

Lisäksi kassissa on kolme Liberon 1-koon vaippaa, sininen ja harmaa sideharso, Newbien harmaa pupu unikaveri, 2kpl 0-2kk tutteja, norsututtiketju, hiiri soittorasia, hoitolaukun mukana tullut hoitoalusta ja harmaa Muumi-pyyhe. Kaukalon kyydissä kulkeutuu sitten vielä pieni peitto.

Olen tykännyt kantaa vauvan sairaalakassin jo heti sairaalaan mentäessä mukana. Käytössä kun on ollut välillä vauvalla jo omat sukat/muuta vaatetta, sitten harsot ja tutit ovat päässeet melki heti käyttöön. Samoin soittorasia. Lisäksi kovasti toivon että pääsisin Minin kanssa potilashotelliin ja sattuisi vielä valokuvaajakin paikalle niin saisi napsia muutamia kuvia Ministä. Osan ehkä kotiutumisvaatteissa ja osan vaippa päällä. Voi kun vain synnytys onnistuisi hyvin ja Mini voisi hyvin niin pääsisimme hotelliin omaan huoneeseen elämään omassa pienessä vauvakuplassa.♥

Sellaiselta näyttää meidän Minin sairaalakassi. Seuraavassa postauksessa kurkataan sitten äidin sairaalakassiin. :)

Aikaisemmat vauvaan valmistautumista -postaukset

Vauvaan valmistautumista: Pinnasänky

Vauvaan valmistautumista: Hoitonurkkaus

F a c e b o o k i s s a meitä seuraavat näkivätkin eilen,  että ystäväni pääsi yllättämään minut ja antoi minulle ja vauvalle ihanan paketin. Olenkin tuota peittoa ja pupua ihastellut verkkokaupasta, joten nappi valinta olivat. Kiitos vielä rakas ystävä tuosta ihanasta yllätyksestä.♥

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

10 vuotta äitinä

Ei tässä oikein tiedä mistä sitä aloittaisi. Olen jotenkin vielä niin pyörällä päästäni, joko siitä todella on 10 vuotta aikaa?! Nämä vuodet on kuluneet kyllä sellaista haipakkaa ja niiden sisään on mahtunut niin paljon. Ajatella että tänään tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä kun minusta tuli äiti ihka ensimmäistä kertaa ja sain rinnalleni esikoiseni, mitä suloisimman ilmestyksen mitä olin koskaan nähnyt.♥ Siitä alkoi uusi elämä, uuden opettelu ja meillä oli pieni perhe.

Kuinka äidin pienestä reilun kolmen kilon nyytistä on voinut kasvaa jo noin iso tyttö? Vastahan sitä kelloteltiin supistuksia ja odoteltiin koska sitä lähdetään kohti sairaalaa, vastahan 17 tunnin synnytyksen jälkeen sain tytön rinnalleni, vastahan sitä ensimmäistä kertaa katselin nukkuvaa, suloista lastani ensimmäistä kertaa. Muistan myös ne tunteet kun ajattelin etten osaa vai osaisinko sittenkin, kuinka tuota pientä ihmettä voi edes käsitellä, kuinka tuota pientä rakkautta pystyy suojelemaan kaikelta, kuinka osaan olla hyvä äiti?

Kymmenen vuotta sitten muistan kun ravasimme J:n kanssa illasta aina tietyn ajan kotona ympyrää huutava vauva sylissä. Mikään ei auttanut, paitsi se kantaminen, aina tietyn aikaa. Neuvolasta lohduteltiin että kunhan 3kk ikää tulee mittariin niin helpottaa. No se 3kk tuli ja tyttö huusi edelleen, kunnes 4kk iässä vihdoinkin huomasin eräänä iltana että vauva onkin tyytyväinen. Se tunne oli aivan ihana. Nyt vasta pystyi alkaa nauttimaan kunnolla koko vauva ajasta ja iltaisin pystyi tekemään muutakin kuin tallustaa yli 4 tuntia ympäri pientä asuntoa.

Pikku hiljaa vauvasta kasvoi taapero, taaperosta leikki-ikäinen ja hiljalleen siitä vuodet ovat vierineet eteenpän ja tänään rakas tyttäremme täyttää kymmenen vuotta. Pienestä vauvasta on kasvanut hieno tyttö, joka on äärettömän kiltti, sosiaalinen, kaunis, taitava, puhelias, omatoiminen, liikunnallinen, mahdottoman hyvä isosisko sisaruksilleen ja paljon muuta. Näiden kymmenen vuoden aikana olemme kasvaneet vanhempina ja olemme saaneet seurata kun rakas tyttäremme oppii koko ajan uutta. Näiden vuosien aikana olemme kokeneet todella paljon, olemme tehneet kaikkea kivaa yhdessä, koonneet ison määrän mahtavia muistoja ja päivääkään en vaihtaisi pois.♥

Pian tämä ihana tyttö aloittaa jo neljännen luokan ja pian hänestä tulee isosisko jo neljännen kerran. Käsittämättömän nopeaan on nämä kymmenen vuotta menneet, kuinkahan nopeaan kuluu seuraavat kymmenen?

Sovitaanko ettei ole kiire kasvaa isoksi niin nopeaan? 

Sovitaanko että olet vielä hetken se äidin pieni tyttö?

Sovitaanko että voit edelleen kertoa minulle kaikki huolesi ja murheesi?

Sovitaanko että hassutellaan edelleen yhdessä, nauretaan vatsamme kipeiksi?

Sovitaanko että kerätään vielä roppakaupalla yhteisiä muistoja?

Ja sovitaanko että olemme toistemme tukena ja turvana aina?

Oikein ihanaa syntymäpäivää rakkaalle esikoisellemme! Kiitos kun olet olemassa! ♥