Kun äiti imettää...

..niin mitä lapset puuhaavat sillä välin? Imetys sujuu välillä nopeasti, mutta joskus saattaa viedä yllättävän paljon aikaa, jolloin varsinkin perheen taapero keksii vaikka ja mitä. Kun äiti istuu sohvannurkassa vauva sylissä viltin alla on mitä parhainta päättää esimerkiksi ruokkia koira uudestaan, koluta kaikki keittiön laatikot läpi, löytää yhdestä lakupatukka ja syödä sitä salaa keittiönpöydän alla, napata pöydältä banaani ja koittaa kuoria sitä, istua sohvan toisessa päässä ja vaihtaa televisiokanavaa joka toinen sekunti tai koskea ihan kaikkeen mihin ei saisi.

Kun taapero hakee toiminnallaan äidin huomiota tulee Matias puolestaan taas ihan lähelle ja silittelee Hugoa päästä, juttelee ja pussailee. Yritä siinä nyt sitten sanoa toiselle ettei nyt ole ihan paras hetki siihen vaan vauvan pitäisi saada syödä ensin rauhassa ja sitten voi pussailla ja halailla. Vielä Hugo ei ole häiriintynyt siitä että veli siinä vähän samalla silittelee ja suukottaa, mutta kyllä sekin vaihe vielä edessä on, kun syömiseen ei pysty kunnolla keskittymään vaikka hälinää ei ympärillä olisikaan. Kaksi vanhinta taas ei ole millänsäkkään imettämisestä ja eivät siinä ympärillä yleensä sitten parveile.

Koska imetykset on välillä olleet vähän hulinaa niin on pitänyt keksiä lapsille jotakin muuta tekemistä. Jos lapset eivät ole leikkimässä niin olen laittanut olohuoneen lattialle läjän piirustuspaperia ja kyniä, niiden parissa lapsilla menee hyvin aikaa. Jos piirtäminen ei kiinnosta niin olen laittanut vaikka jonkin dvd:n tai televisiosta lastenohjelmat pyörimään. Välillä houkuttelen lapset leikkimään piilosta tai tuomaan kirjan jota voidaan lukea. Joskus laitan puhelimesta soimaan musiikkia jotta voivat tanssia olohuoneen lattialla. Mennään aina vähän sen hetkisen tilanteen mukaan.

Yleensä Hugo on aika nopea syömään, mikä on ihan hyvä koska se sohvannurkasta huutelu "älä nyt koske siihen" tai "mitähän siskosi puuhaa", ei tee imetystilanteesta kamalan rentoa. Onneksi joka imetyksellä ei ole tämmöistä, vaan yleensä pari kertaa päivässä. On myös onni että välillä syötöt osuvat samaan aikaan kun meillä on ruoka-aika niin voin sitten syöttää vauvan keittiönpöydän ääressä.

Osasin kyllä odottaa että imetystilanteet saattaa aiheuttaa tämmöistä käytöstä, koska Ainon ollessa vauva, tilanne oli aika lailla sama. Matias teki silloin kyllä kaikkea mahdollista. Ehkä mieleenpainuvin oli se kun makasin sohvalla kärsien rintatulehduksesta, imetin Ainoa ja turhaan yritin kieltää poikaa joka lappasi pikkulusikalla sokeria kiposta suuhun minkä ehti. Silloin ei kyllä naurattanut, mutta näin jälkeenpäin sille on kyllä naurettu moneen otteeseen.


Vielä tämä päivä on aikaa heittää minua jollakin kysymyksellä. Käy jättämässä omasi t ä n n e.

Mukavaa tiistaita!

Näistä voisi puhua enemmän

Esikoisen saatuani mietin miksei tietyistä asioista jotka liittyy synnyttämiseen tai synnytyksen jälkeiseen aikaan puhuta enemmän. Tuntuu että sitä keskitytään niin vain odotukseen, että itse synnytykseen ja siihen liittyvään puhutaan aika vähän. Itselleni moni asia tuli aivan yllätyksenä kymmenen vuotta sitten kun sain esikoisen. Toki nykyään synnytysvalmennukset ovat varmasti erilaisia ja ehkä näistäkin siellä jo puhutaan (vai puhutaanko). Itse kun olen viimeksi käynyt synnytysvalmennuksessa esikoisen odotusaikana.

Suolihuuhtelu

Tehdään lähes jokaiselle synnyttämään saapuvalle. Ei ole mikään miellyttävä toimenpide ja itselleni olisi tullut esikoista synnyttämään lähtiessä todellisena yllätyksenä ellei silloinen opiskelukaverini olisi asiasta maininnut.

Episiotomia

eli välilihan leikkaus tehdään aika monelle esikoistansa synnyttävälle. Myös haavan kursiminen kasaan on kivuliasta jos puudute ei jostain syystä tehoa, onneksi itse olin silloin niin spinaali puudutteissa etten tuntenut kipua. Itselleni tuo tehtiin esikoisen synnytyksessä ja voi että kuinka kivuliasta oli käydä vessassa, onneksi vessassa käyntiä helpotti se kun käsisuihkulla päästi vettä samaan aikaan. Istuminen oli hankalaa ja onnistui oikeastaan vain toisella kankulla. Kävellessä/seisoessa haavaan kohdistui painetta. Melkein jokainen hoitaja halusi tarkastaa sairaalassa haavan tilanteen. Parin viikon kuluttua tilanne alkoi jo normaalisoitumaan.

Piikki

Kuinka synnytyksen jälkeen reiteesi tökätään piikki ja näin saadaan istukkakin syntymään. Joskus mahan päältä joudutaan painamaan kovastikkin jotta istukka saataisiin ulos.

Istukka

Monesti kysytään haluatko nähdä istukan, jos ei niin voit pyytää kätilöä sen esittelemään. Itseäni se on aina kiinnostanut nähdä. Aika möhkälehän se on.

Vuotaminen
Kuinka istukan syntymän jälkeen tuntuu siltä että sitä vuotaa itsensä kuiviin. Kuinka sitä joutuu makaamaan (mahdollisten puudutteiden takia) "verilammikossa" joka yltää alaselästä aina takareiden puoleenväliin asti. Kuinka heikolta olo voikaan tuntua kun synnytyksen jälkeen raahautuu suihkuun. Ja ennen kaikkea se että pahimmillaan se vuoto voi kestää sen 8 viikkoa.

Siteet

Kun kätilö asettaa pöydälle vaatteet synnytyksen jälkeen ja päälimmäisenä on se side, tai voiko sitä edes siteeksi kutsua, on se niin valtava että hyvä jos sen saa mahtumaan edes niihin verkkohousuihin. Kuinka toisaalta nololta tuntuu pukea päällensä sellainen, mutta toisaalta pienemmällä ei edes pärjäisi. Ne kotona odottavat yösiteet tuntuvat siinä vaiheessa naurettava pieniltä, voiko niillä edes pärjätä? Onneksi vuoto hieman pienenee parissa päivässä. Ja kuinka ne kotio ostetut siteet voivat sitten saada ihon menemään rikki, joka aiheuttaa kipua. 

Pukamat

Synnytys on sellainen rutistus, että moni voi saada sen seurauksena aika kipeätkin peräpukamat. Episiotomia ja pukamat ei varmastikkaan ole kiva yhdistelmä,

Jälkisupistukset
Kuinka ne voikaan olla kivuliaita. Sitä jo niin kauhulla odotti seuraavaa imetyskertaa, sillä aina imettäessä supisteli aivan järkyttävästi. Kipu sai ainakin itsellä varpaat menemään kippuralle ja asentoakin piti muutella. Särkylääkettä niihin saa ja  ihan ok ne auttoikin. Itse koitin syödä niitä vain mahdollisimman vähän.

Rinnat

Kuinka valtavan kipeää tekee kun maito alkaa niihin nousemaan. Kuinka vaikeaa onkaan saada oikea imuote vauvalle, kuinka kipeät rikki menneet rinnanpäät ovat ja kuinka kannattaa oikeasti panostaa niihin kunnollisiin imetysliiveihin, joissa ei ole painavia saumoja. Kuinka sänkyyn kannattaa laittaa lakanan alle jokin suojaamaan patjaa, sillä monesti saattaa herätä maitolammikosta. Kuinka ne omat rinnat voi tuntua turhilta, kun lukuisista yrityksistä huolimatta maito ei välttämättä nouse ollenkaan. Kuinka lukuisten yritysten, pumppaamisten ja itkujen jälkeen tulosta ei kuitenkaan synny. Pitäisi kertoa että imetys ei aina ole niin itsestäänselvyys.

Rintatulehdus

Jos rinta alkaa aristaa, muuttuu punaiseksi, tuntuu kovia muhkuroita ja kuume nousee äkisti korkealle niin kuinka tärkeää olisi ajoissa hakeutua hoitoon, jotta saa itselleen antibiootin. Vauvan hoitaminen reilussa 40 asteen kuumeessa ei ole enää kovinkaan turvallista. 

Lisärinta

On turvonnut maitorauhanen kainalossa. Kyllä, tämmöinenkin voi tulla. Itse kärsin tästä vaivasta ja lisärinta on vain oikealla puolella. Rauhasen täyttyessä kainaloon tulee möntti joka on todella kipeä ja jopa käden nostaminen sattuu. Lämmin vesi, rauhasen painelu ja imettämistä paljon sen puoleisesta rinnasta auttaa pienentämään lisärintaa. Kipeä se on kuitenkin.

Hikoilu ja palelu

Kuinka sitä voi toisena hetkenä olla aivan jäässä tai hikoilla kuin mikäkin sika. Kuinka sitä yöllä voi herätä litimäristä lakanoista kun hikeä pukkaa niin paljon. Toisena hetkenä sitä taas saattaa palella niin että päälle pitää pukea mahdoton kerros vaatetta ja sitten koittaa kaivaa epätoivoisena tissiä esille. 

Baby blues

eli synnytyksen jälkeinen alakulo. Saatat pillahtaa itkuun ihan älyttömistä asioista, niin kuin eräs siitä kun hänelle tarjottiin karkkia. Sitä on niin suuressa tunteiden myllerryksessä ja mielialat vaihtelee ihan koko ajan. Itse muistan kuinka esikoisen aikana olin sairaalassa ihan hämilläni että mikä mulla on  kun välillä olin niin hyvällä tuulella, sitten ärsytti ja hetken päästä jo pillitin ihan kaikesta. En pystynyt edes puhumaan puhelimessa kun se olisi ollut pelkkää porua. Menee kuitenkin ohi suunnilleen viikossa, onneksi.

Vieras keho

Kuinka se oma vartalo tuntuu ihan oudolta synnytyksen jälkeen. Ihana pyöreä vatsa on vaihtunut roikkuvaan löysään ihoon, jossa näkyy kaikki merkit odotuksesta. Vatsassa, reisissä ja rinnoissa saattaa olla tiikerinraitoja mutta kertovat siitä että olet kantanut sisälläsi mitä kauneinta asiaa, omaa lasta. Pitää olla itselleen armollinen, palautuminen vie lähes saman ajan kuin itse odotuskin.

Älä suunnittele liikaa

Kuinka ei kannata suunnitella synnytystä liikaa tai ainakaan sitä vauva-aikaa. Mitä vähemmän suunnittelee sitä vähemmän pilvilinnoja romuttuu. Synnytykseen kannattaa lähteä avoimin mielin ja luottaa ammattitaitoisiin kätilöihin mutta pitää myös rohkeasti sanoa, jos jokin asia ei kulje niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Se on sinun synnytyksesi.

No ainakin tuollaiset tuli nyt äkkiseltään mieleen, nuo nimittäin yllättivät minut ensimmäisellä kertaa. Nyt olisi kiva kuulla teiltä lukijoilta, että mikä asia sinulle tuli aikoinaan yllätyksenä vai tuliko yllätyksiä ollenkaan?

Nyt saa kysyä

Miksi halusin monta lasta? Mikä saa minut onnelliseksi? Mitä harrastan? Kauan olemme seurustelleet? Tai mitä mieleesi juolahtaa. Nyt nimittäin päätin pistää pystyyn tämän blogin ensimmäisen kysymys postauksen. Näitä on nyt parissa seuraamassani blogissa ollut ja niitä on  kiva lukea. Kysymyksiä voi esittää tästä päivästä tiistaihin 6.10. asti. Toivon että ne ovat myös asiallisia, sellaisia joihin olisit itsekin valmis vastaamaan. Nyt sitten vain kysymyksiä rustailemaan. Odotan innolla että pääsen niihin vastailemaan.

Oikein aurinkoista ja mukavaa lauantaita!