Hyvinhän tuo kasvaa

Muistan kun vielä kuukausi takaperin, ellei jopa parikin,  kuulin kauhistelua siitä kasvaakohan poika nyt riittävästi pelkällä rintamaidolla. Jos sitä ei tulekkaan tarpeeksi ja vauva tyyliin näkee nälkää ja vaikka mitä muuta. Jos sillä onkin vain nälkä kuin noin itkee. Mutta kyllähän sen nyt Hugosta näkee, että on ihan normaalin kokoinen vauva joka varmasti saa tarpeeksi ruokaa.

Täytyy sanoa, että hieman kyllä loukkaannuin noista. Tottakai Hugo olisi alkanut saada kiinteitä paljon aikaisemmin, jos ei olisi rintamaidolla kasvanut normaalisti. Tottakai olisin antanut lisämaitoa, jos se olisi ollut tarpeen. En kai minä olisi laittanut omaa kuuden kuukauden täysimetys tavoitetta lapseni hyvinvoinnin edelle. En todellakaan. Minulla ei myöskään ole mitään lisämaitoja ja kiinteitä vastaan ennen kuuden kuukauden ikää. Minä nyt vain toivoin voivani imettää sen ajan. Ja olen onnellinen että se onnistui ja Hugo kasvoi noin isoksi pojaksi pelkästään minun maidolla.

Eilen oli sitten vuorossa 6kk neuvola. En jännittänyt ollenkaan ettei mittoja olisi tullut tarpeeksi. Hugo on nimittäin viimeisen viikon roikkunut rinnalla todella paljon ja syynä minun rintatulehdus. Hugo on syönyt niin paljon, ettei varmaan ole ollut edes kunnolla nälkäinen kun otin jo uudestaan syömään, heh. Ja tämän (sekä lääkekuurin) ansiosta rintatulehdus taitaa olla selätetty. Ja hyvin on meidän Hugo kasvanut. Painoa oli nyt 7710g ja pituutta 66,5cm. Hienosti kasvaa tasaisesti omalla käyrällään, ilman mitään notkahduksia. Neuvolantätikin kehui kuinka hyvin on kasvanut täysimetykellä.

Hugo hieman vierasti neuvolantätiä, vain äidin sylistä sattoi väläytellä niitä suloisia hymyjä. Kaikki oli Hugolla oikein mallikkaasti ja kiinteiden kanssa etenemme nyt niin että ensin mennään kuukausi näillä hedelmä-ja marjasoseilla ja aloitellaan siinä ohelle hieman kasviksia. Sitten otetaan viljat ja siitä parin viikon kuluttua sitten liha. Näin ehdotti neuvolantäti ja se kuulosti ihan hyvltä. Liikkeelle lähtemisestäkin puhuttiin ja Hugo on siinä tullut sisaruksiinsa. Mikään kiire kun ei tunnu olevan ja ihan hyvä niin. Kerkeäähän sitä myöhemminkin. 

Seuraava käynti onkin sitten 8kk lääkärineuvola ja meille tulee aika myös ryhmäneuvolaan. Sitä aikaa odotankin, sillä Ainon kanssa olimme aikoinaan ja se oli mielestäni oikein kiva neuvola. Siinä näkee kenellä muulla on suunnilleen saman ikäinen lapsi ja muutenkin ryhmäneuvola on ajatuksena oikein kiva. Myöhemmin sama porukka kokoontuu lasten ollessa vanhempia. Jos en ihan väärin muista niin olikohan se 1,5v tai jotakin semmoista.

Samalla oli myös Ainon 3v neuvola. Hienosti suoriutui tehtävistä, sitten kun viimein niihin suostui, heh. Ja hyvin kasvaa myös meidän Aino, nätisti siellä omalla käyrällään.