Täytyy myöntää että olen todella huono ostamaan itselleni mitään. Nuukuus iskee aina siinä kohdassa kun keikutaan lähellä aikuisten vaatteita. Jännä sinänsä, että jos rekissä roikkuisi esimerkiksi lapsen vaate ja se miellyttää silmää ja on sellainen pakko saada, niin kyllä mä sen varmaankin ostaisin. Mutta jos siinä rekissä roikkuu saman hintainen vaate, jota katselen itselleni, jää se mitä luultavammin siihen. Jännä juttu, koska onhan se itselle ostettu vaate paljon pitkäikäisempi kuin se lapselle ostettu.
Nyt olenkin sitten koittanut hieman kääntää omaa ajatusmaailmaani tässä, sillä kyllähän mun vaatekaappi huutaa täytettä ja jotakin uutta. Samoin kuin ulkovaatteet. Syksyllä kotiutin jo pitkään kuolaamani Vimman lettilegginssit. Nyt olen jo pitkään katsellut Nopsupopsun pipoa ja kun näin And Something Daily -blogissa ale koodin, joka oli voimassa vain viime viikonlopun, muistui tuo pipo taas mieleeni. Ja koska kevätkin lähestyy kovaa vauhtia, niin päätin käyttää koodin hyväkseni.
Tänään siten postilaatikkoon tipahti tämä kuvissa näkyvä ihana musta ruusukepipo ja onhan se nyt ihana. En ymmärrä miksi tämän tilaamisen kanssa piti jahkailla näin kauan. Tai no ehkä siksi että se tuli itselle. Nyt kun tässä hiljoksiin alkaa päästä vauhtiin niin ehkä mä jopa oikein innostus ostelemaan itselleni jotain. Olen iskenyt silmäni nyt pariin vaatteeseen ja ehkä ne joskus löytyy minun vaatekaapistani.
Päätin myös että tällä kertaa panostaisin enemmän niihin omiin vaatteisiin. Ennemmin sitten maksan enemmän ja vaatekaapissa on vähemmän. Kunhan ne ovat sellaisia että niitä on helppo yhdistää toisiin vaatteisiin ja ne miellyttävät silmää sekä tuntuvat mukavilta päällä.
