En voi kuin hehkuttaa nyt sitä, että vihdoin meidän Hugo viihtyy lattialla. Jatkuvasti vain pidempiä aikoja. Alkuunhan oli täysin mahdotonta laskea poikaa alas sylistä, myöhemmin siinä viihdyttiin vain ihan hetki. Mutta nyt, ihan mahtavaa. Eräs päivä huomasin että oltiin oltu koko porukalla tunti lattialla. Se on iso muutos siitä maks kahdesta minuutista.
Meillähän ei pahemmin vielä liikuta, joten lattialla oleminen menee suunnilleen näin. Laitan Hugon selälleen ja annan lelun käteen. Jonkin ajan kuluttua Hugo kiepahtaa masulleen ja katselee ympärillä olevia leluja. Sitten saattaa kiepahtaa takaisin selälleen ja juttella samalla kovaan ääneen. Ja humps vaan ja taas ollaan takaisin masullaan leluja tutkimassa. Tällä tyylillä sitä pääsee muuten myös pikkuisen liikkumaan, hih. Joskus täytyy päästä myös äidin syliin tutkailemaan ympäristöä ja sen jälkeen taas viihdytään lattialla.
Hugo on niin suloinen kun yrittää kovasti eteenpäin, mahallaan sätkien ja kädet sivuille tai taaksepäin suoristettuna koko ajan vispaten. Näyttää siltä kuin pian nousisi koko poika lentoon, hih. Kovasti olisi kiire päästä liikkeelle, mutta ensin pitäisi keksiä se keino, että miten. Luulen kuitenkin, ettei mene enää pitkää tovia kun hän sen tyylin hoksaa.
Nyt kun Hugo viihtyy hyvin lattialla, niin tykkäävät siitä myös isommat sisarukset. On mukavaa kun päivällä ollaan kaikki siinä olohuoneen lattialla ja jokaisella on vähän eri leikit menossa. Hugo yrittää tavoitella kovasti isompien leluja ja onkin ollut nyt muistuttaminen, mitä ei saa antaa Hugolle ja mitä leluja ei ehdottomasti saa tuoda edes lähelle. Ainolla tuntuu olevan hieman vaikeuksia tässä, sillä olisi niin kiva leikkiä pikkuveljen kanssa jo Muumeilla.
Kun Hugo viihtyy lattialla, niin saan myös esimerkiksi laitettua pyykit kuivumaan, ilman että hän on sylissäni. Vinkkinä sellainen, että laita pyykkiteline lapsen lähelle ja siihen reunalle roikkumaan ripustettava kuivausteline. Siihen sitten ripustelee sukkia, niin meillä ainakin Hugon mielestä se toimittaa hyvin mobilen virkaa. Sukista on kiva koittaa ottaa kiinni. Myös astianpesukoneen tyhjäys ja täyttö sujuu nyt mukavasti, kun poika touhuaa sen aikaa keittiön lattialla.
Meillä siis vietetään nyt sitten porukalla aikaa lattialla. Sohva onkin ihan yliarvostettu kapistus, hih. Mikäs sen mukavampaa kuin köllötellä lattialla omien murusten kanssa. Sekä huomata kuinka Hugokin vihdoin nauttii tästä, eikä joka kerta puklaa ja kilju kuin syötävä, kun sinne lasketaan.