Kaksplus.fi

torstai 28. heinäkuuta 2016

Mitä sinulle kuuluu?


Eikös ole tullut komeat rusketusrajat kengistä, heh?

Tuttu kysymys varmasti monelle? Kuinka moni kertoo omat kuulumiset? Yleensä kerrotaan ensin nopeasti että hyvää kuuluu tai se perus ihan hyvää ja sen jälkeen mitä kaikille muille perheenjäsenille kuuluu paitsi itselle. Miten se aina meinaakin mennä niin? Miten omien kuulumisien kertominen voi olla niin vaikeaa? Tai ajatellaanko me liikaa sitä kuvitteleeko toinen, että valitan jos sanon väsyttävän. Kuinka kiva olisi voida nukkua kokonaisia öitä, juoda tee/kahvi rauhassa ja olla hetki ihan yksin.

Moni vanhempi saattaa olla väsynyt, muttei kuitenkaan puhu siitä. Tai jos onkin niin ettei sitä itse tiedosta. Moni kaipaisi omaa aikaa, muttei kehtaa pyytää apua. Monelle päivät saattaa olla selviytymistä päivästä toiseen, muttei kehtaa myöntää sitä. Usein kysytään, että mitäs lapsille kuuluu, sujuuko koulu hyvin, onko kavereita yms. Silloin ei ainakaan tule omia kuulumisia kerrottua. Moni äiti saattaa salaa toivoa, että joku huomaisi avun tarpeen, sillä jollekin avun pyytäminen voi olla suuri kynnys. Esimerkiksi jos vauva on kovin itkuinen ovat vanhemmat välillä kovilla. Suosittelenkin, että kertokaa rohkeasti läheisille ja ystäville kuulumisianne, vaikkei niitä edes kysyttäisi.

Niinpä minä nyt kerron mitä minulle kuuluu. Kiitos minulle kuuluu nykyään hyvää. Jokin aika takaperin olin hieman tyytymätön elämääni ja tuntui että ryvin pohjamudissa. Nyt kaikki näyttää taas hyvältä. Olen liikkunut paljon ja saanut sen myötä lisää virtaa. Lakkasin eräs päivä kynteni ja varpaankynteni  räikeän punaisella kynsilakalla. Ai että kuinka pieni juttu voi piristää. Välillä ainainen pyykkääminen ja siivoaminen ottaa päähän, mutta olen antanut itselleni lepopäiviä ja opetellut ettei kaiken tarvitse olla aina niin tip top. Olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni. Olen löytänyt itselleni uusia ystäviä, mikä on ihan mahtava juttu. Olen välillä hieman väsynyt, mutta nukun nykyään jo hieman paremmin kuin hetki sitten. 

Viimeisten päivien ajan olen ollut enemmän reissussa kuin kotona ja se on ollut erittäin virkistävää. Omassa kodissa välillä meinaa kaatua seinät päälle, varsinkin kun se ei edelleenkään tunnu sellaiselta paikalta, jossa haluaisin loppuelämäni viettää. Vaikka reissaaminen on aika rankkaakin välillä, niin kyllä maiseman vaihdoksella on ollut positiivinen vaikutus. Kerronpa myös sen, kuinka vauvavuoden vedellessä viimeisiään olo on haikea ja samalla onnellinen. Päällimmäinen tunne on kuitenkin haikeus.  Kohta meillä ei ole enää vauvaa, nyyh. 

Nyt kun kerroin hieman omia kuulumisiani niin kysyn sinulta, juuri sinulta mitä kuuluu?


29 kommenttia:

  1. Kiva postaus! Itselle vauvavuosi oli todella rankka ja koin suurta uupumista jatkuvan valvomisen ja vauvan jatkuvien vatsavaivojen vuoksi. Nykyisin energiaa on onneksi enemmän ja jaksaa lapsenkin kanssa touhuta kaikkea kivaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna.♡
      Kiva kuulla että siellä nyt energiaa piisaa. :) Jatkuva valvominen kyllä pidemmän päälle uuvuttaa.

      Poista
  2. Olipas mukava postaus :) Mä oon niin kova höpisee että tulee aina kerrottua kavereille jokainen yksityiskohta mutta sitten jos kadulla näkee jonkun tutun ja hän kysyy kuulumisia niin vastaus on "noo ihan jees" ja se jää siihen 😞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nea.♡
      Näin se kyllä on. Mä myös muutamalle läheiselle kerron kyllä kaiken, mutta sitten niille ei läheisille vaan et ihan hyvää, vaikkei aina just sillon niin hyvin meniskään.

      Poista
  3. Aivan mahtavat noi rusketusrajat! Mie kuulun just niihin jotka vaan toivoo että joku tekisi jotain - tulis pitämääm seuraa kun pyykkään tms. - mutta ikinä en varmana pyydä apua. Paitsi äidiltä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, eikös. :D
      Ei se avun pyytäminen aina helppoa ole, mutta kannattaa ihmeessä pyytää. :) Moni voi ajatella myös ettei kehtaa tarjota apua.

      Poista
  4. Ihana, että kysyt, mitä minulle kuuluu. :) En edes muista, koska joku olisi kysynyt niin. Ehkä eniten toivoisi varsinkin tässä elämäntilanteessa, kun on 4kk vauvan ja kahden muun lapsen kanssa kotona, että joku oikeasti haluaisi kuulla, mitä kuuluu. Paitsi että, mitä siihen vastaisi? Väsyttää vauvan kanssa herääminen, ärsyttää tappelevat isommat lapset ja stressaa esikoisen synttärit. Samalla olen kuitenkin ikionnellinen, että minulla on niin ihania lapsia. Ja vaikka en ole pyytänyt, ottaisin ilomielin lastenhoitoapua, edes tunniksi.

    Ja kuitenkin, jos joku joskus kysyy, mitä minulle kuuluu, vastaus on: Ihan hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähetän valtavasti tsemppiä vauvan kanssa heräilyyn ja älä turhaan stressaa lähestyvistä synttäreistä.♡♡ Vaikka kyllä tiedän, että aina niistä stressaa vaikka koittaiskin ottaa rennosti.
      Kannattaa ihmeessä kysäistä lastenhoitoapua. Musta tuntuu että harva sitä tarjoaa pyytämättä. :/

      Poista
    2. Moikka Anna N. Minä olisin voinut kirjoittaa täsmälleen samat sanat! Meillä myös kaksi isompaa lasta ja 4kk vauva. Juuri saimme synttärit pidettyä ;) Tsemppiä meille!

      Kiva postaus Terhi. Kaikkea hyvää teidän kauniille perheelle!

      Poista
  5. Kiitos kysymästä =) täällä ehkä juuri nyt samoissa fiiliksissä kuin sinä kerrot että jokin aika sitten olet ollut...tuntuu että olen jotenkin tyytymätön elämääni juuri nyt vaikka minunhan pitäisi olla juuri nyt hyvin onnellinen..? outoa.. olen tyytymätön tekemättömiin töihin, jatkuvaan natinaan ja riitelyyn, loputtomiin kotitöihin, kotiimme, sekasotkuun jne jne...jopa parisuhteeseen tällä hetkellä..eli kaikki palaset eivät ole kohdallaan. toivon niin että tämä on ohimenevä vaihe joka menisikin ohi ja pian =) itse en myös kehtaa pyytää apua enkä kehtaa valittaa kellekään omista ajatuksistani vaan kehun vaan kysyjille että ihan hyvin sujuu =) mutta kiva kun kerroit omat kuulumisesi ja että nyt sinulle kuuluu jo oikeasti ihan hyvää =) =) jospa se aurinko paistaa tännekin vielä joku päivä, i hope so!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa osittain hyvinkin tutulta. Lohdutuksena voin kertoa, että kyllä se varmasti ohi menee. Puhumista vain puolison kanssa omista ajatuksista ja tuntemuksista niin jos siitä olisi ainakin osittain apua.♡♡ Ei sitä monelle tule kerrottua kuinka oikeasti menee. Helpompi vaan vastata että hyvin, vaikka todellisuus olisi muuta. Kovasti tsemppiä sinne.♡♡ Ja toivon että siellä kohta se aurinko paistaa. :)

      Poista
  6. Mä myönnän, etten ole kysyttäessä maininnut väsymystä, vaikka se olisi ainut tunne sillä hetkellä. Kun valvoo yöstä, viikosta ja jopa vuodesta toiseen ei ehkä halua kuulla takaisin tyyliin "Joo, meilläkin kissa herätti kaksi kertaa yössä ja nyt oon kuoleman väsynyt". En silti vähättele, voihan sekin väsyttää :) On vain itselle mielekkäämpää vastata jotain tyyliin "tässähän tämä mukavasti lasten kanssa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on kyllä niin totta. Sitä ei välttämättä jaksa alkaa kertomaan jos tietää että toinen vertaa sitä tuollaiseen. Ja toki kyllähän se voi väsyttää, jos normaalisti saa yleensä nukkua kokonaisia öitä. :)

      Poista
  7. Näytä mulle missä on sun rusketusraidat sai nyt ihan uuden käsityksen. ;)

    Kiitos kysymästä, vähän huonoa kuuluu. Mies nöksäs ja tahtoi suhteen tauolle. Joten itse koitan nyt tapailla kavereita ja pitää mielen virkeänä odottaen jatkuuko suhde vai oliko se siinä. :(

    VastaaPoista
  8. Ai niin kuin minulle? Ja vastaukseksi jotain muuta kuin, että olen toiminut autokuskina lapsille futistreeneihin ja rannalle... Harvemmin sitä omia kuulumisiaan oikeasti kertoo. Lasten juttuja enimmäkseen. Tulipa vähän ajattelemisen aihetta. Mitä itse kertoo ja mitä muilta kysyy. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just sulle. :)
      Näin se on. Jotenkin kummasti sitä aina kertoo lastrn kuulumiset vaikka välillä olis hyvä pysähtyä ja miettiä mitä sitä kuuluukaan itselle.
      Kiitos ja sitä samaa sinne.♡♡

      Poista
  9. Tämä oli ihana<3 Kiitos kun kysyit, enimmäkseen kuuluu oikein hyvää. Ollaan oltu kolme viikkoa lomalla koko perhe. Olen nauttinut miehen kotona olosta ja taaperokin käyttäytynyt kuin enkeli :P

    Jännittää aika tavalla arkeen paluu, ekan kerran Kukkiksen synnyttyä oikeasti jännittää miehen työhönpaluu. Nyt kun Kirppukaan ei ole enää vaan vauva joka nukkuu vaan ja Kukkiksen kanssa oli alkukesästä aika haastavaa kun en tuntunut saavan hänen energioita purettua millään ja hän turhautui ja tuhmaili. Toivon todella että tämä loma teki hänelle niin hyvää, että hankaluudet olisi takanapäin.

    Nyt meillä on ollut flunssa kylässä, ensin Kukkis heräili pari yötä ja nyt Kirpun vuoro. Kerran jos sais nukkua niin kauan kun nukuttaa ja herätä itse omia aikojaan, se tuntuisi hyvältä :D

    Aika harvoin tulee vastattua oikeasti mitä kuuluu kun kysytään, vaikka tekisi mieli niin ei jotenkin edes osaa alkaa kertoa oikeasti mitä kuuluu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna ja kiva kun kerroit kuulumisia.♡
      Niin ihanaa että olette saaneet lomailla yhdessä ja varmasti pärjäät hienosti vaikka miehesi töihin palaakin.♡
      Ja niin ikävä tuo flunssa..paranemisia.♡

      Poista
  10. Ihana postaus (ja ihanat rusketusrajat..) <3 Kiitos kysymästä. Minulle kuuluu pääosin hyvää. Olen todella tyytyväinen kotiini ja odotan innolla syksyä ja omia askarteluprojektejani. Kaipaan jo rutiineja, vaikka kesä onkin kivaa aikaa. Työminäni on tosin vähän kahden vaiheella. En tiedä mitä haluaisin ja toivoisin työltäni tulevaisuudessa - näissä minun ajatukset pyörii tällä hetkellä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitps Såfin ♡ ja noi mun rusketukset on kyllä aika koomiset. :D
      Mitä kuvista olen nähnyt niin teidän koti on niin kaunis. :)
      Ei enää aikaakaan kun lomat loppuu ja arki taas alkaa kunnolla. Toisaalta kivaa mutta toisaalta kesä meni taas niin nopeeta ohi..

      Poista
  11. Kiva postaus! Mulla on vähän haikea olo. Miehen kuukauden mittainen kesäloma loppuu maanantaina! On vaan ollut niin ihana viettää aikaa perheen kanssa ja säätkin olivat ihanat. Noh onneks syksyllä on paljon sukulaislasten synttäreitä ja joulukin on jo kohta taas täällä jee! Nimimerkillä jouluhullu :D - miljama

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Miljama.♡
      Varmasti harmittaa. :/ On niin kiva viettää aikaa koko perheen kesken ja mennä ilman tarkkoja aikatauluja. :)
      Eihän tässä jouluun ole enää pitkää aikaa. :D

      Poista
  12. Tää on niin totta: yleensä sitä vastaa kuulumisia kysyttäessä että ihan hyvää ja sitten kertoo lapsen kuulumiset... Nyt kuuluu kiitos hyvää, mökillä vietetään kesäviikonloppua ja oon päässyt uimaan ihan omassa rauhassa ja opettanut poikaa keräämään marjoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kuulostaapa kivalta tuo viikonloppu mökillä. :) Tämä äiti ei oo vielä uskaltautunut uimaan ja tuskin meenkään. On se niin kylmän tuntuista. :D

      Poista
  13. Hyvä postaus! Kuten näköjään moni muukin, niin miekin vastaan aina, että ihan hyvää. Ja onhan se yleensä ihan tottakin, mutta tuntuu kyllä, että muuta vastausta ei edes odoteta tai haluta kuulla. Joskus olen kokeillut, ja kysyjän kommentti on aina, että "no voi ei, mutta kyllä se siitä!" :D

    Tällä hetkellä täällä hiukan harmittaa miehen loman päättyminen, varsinkin, kun hän on viime päivät ollut sairaana emmekä ole päässeet pienelle reissulle, jolle vielä meinasimme. Myös Ellun hoitokuviot synnytyksen ajaksi stressaavat. Mutta muuten menee "ihan hyvin"! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna.♡
      Ihan totta kyllä tuo. :) Moni varmaan odottaa sitä "ihan hyvää" vastausta, jotta voi alkaa höpiseen muuta. Voi ollä järkytys jos vastaakin jotain ihan muuta.

      Voi ei, ikävää että reissunne peruuntui. :/ Sairastaminen on kyllä niin kurjaa. Muistan tuon tunteen kun sitä mietti kuka tulee hoitamaan kun lähtö lähenee. Iik, on se jännää aikaa. Mutta kyllä ne kuviot siitä selviää ainakin toivottavasti. :)

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi! ♥

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...