Syksy tuo mukanaan kauniit värit puiden lehtiin, ilma on vielä lämmin, heitellään lasten kanssa vaahteranlehtiä ilmaan, maataan lehtikasoissa ja koitetaan nauttia vielä siitä valoisuudesta mitä on. Puhumattakaan auringosta, joka säteillään lämmittää joskus niinkin paljon, että takin voi jättää sisälle. On ihana laittaa villasukat jalkoihin ja juoda kuppi kuumaa teetä.
Syksyllä luonto kylpee mitä kauniimmissa väreissä ja rakastan katsella sitä, mutta sitten tulee se kuuluisa mutta. Vaikka syksyllä on kaunista, niin pimenevät illat ja ilmassa tuntuva koleus eivät ole minun juttuni kuitenkaan. Alkusyksy on aivan ihanaa aikaa, mutta syksyn edetessä toivon välillä, että aika menisi pikakelauksella ja odotan innolla jo kevättä. Sitä kun näkee luonnon heräävän taas eloon. Silloin tuntee kuinka mielettömästi siitä saa itsekin virtaa. Ja ennen kaikkea se valoisuus, sitä minä jään kesän jälkeen kaipaamaan eniten.
Syksyllä luonto kylpee mitä kauniimmissa väreissä ja rakastan katsella sitä, mutta sitten tulee se kuuluisa mutta. Vaikka syksyllä on kaunista, niin pimenevät illat ja ilmassa tuntuva koleus eivät ole minun juttuni kuitenkaan. Alkusyksy on aivan ihanaa aikaa, mutta syksyn edetessä toivon välillä, että aika menisi pikakelauksella ja odotan innolla jo kevättä. Sitä kun näkee luonnon heräävän taas eloon. Silloin tuntee kuinka mielettömästi siitä saa itsekin virtaa. Ja ennen kaikkea se valoisuus, sitä minä jään kesän jälkeen kaipaamaan eniten.
Vielä niin kauan kun lehdet ovat puissa on helpompaa ja syksy ok, mutta kun viimeisetkin lehdet tipahtavat maahan ja kuuden aikaan illalla on jo pimeää, iskee se tunne, että syksy on kamala vuodenaika. Ja se aika on alkanut nyt. Puut näyttävät niin alastomilta, ulkona tulee hetkessä vilu vaikka itsellä varusteet on kohdillaan. Sisällä ollessa palelen vaikka päälläni on parhaillaan kolme pitkähihaista paitaa ja juon teetä niin paljon, että hampaatkin jo kellertävät. Villasukat ovat jalassa aamusta aamuun, sillä ne pitää olla jalassa nukkuessakin. Koitan hakea kynttilöiden avulla hieman tunnelmaa ja sitä fiilistä, minkä moni syksyisin saa.
Pian koittaa taas aika kun aurinko ei näyttäydy. Lunta joutuu odottamaan ikuisuuden ja pimeys on karmivaa, yhyy. Tämä on oikea valitus postaus, pahoittelut siitä, mutta syksy ei oikein koskaan ole ollut minun vuodenaikani. Joka vuosi se kuitenkin tulee ja sen kanssa on elettävä. Halusin tai en. Ehkä minä taas selviän kuitenkin tästäkin syksystä. Onhan kohta jo joulu, heh. Meillä alkoi lapsilla nyt syysloma ja koitetaan keksiä kaikkea kivaa tekemistä, jospa se piristäisi tätä äitiäkin. Kaikille lomaileville oikein ihanaa lomaa.
Ps. Muistakaa käydä osallistumassa ihanan Tovi tuttinauhan arvontaan. Vielä tämä ja huominen päivä aikaa.
Pian koittaa taas aika kun aurinko ei näyttäydy. Lunta joutuu odottamaan ikuisuuden ja pimeys on karmivaa, yhyy. Tämä on oikea valitus postaus, pahoittelut siitä, mutta syksy ei oikein koskaan ole ollut minun vuodenaikani. Joka vuosi se kuitenkin tulee ja sen kanssa on elettävä. Halusin tai en. Ehkä minä taas selviän kuitenkin tästäkin syksystä. Onhan kohta jo joulu, heh. Meillä alkoi lapsilla nyt syysloma ja koitetaan keksiä kaikkea kivaa tekemistä, jospa se piristäisi tätä äitiäkin. Kaikille lomaileville oikein ihanaa lomaa.
Ps. Muistakaa käydä osallistumassa ihanan Tovi tuttinauhan arvontaan. Vielä tämä ja huominen päivä aikaa.

