"Tänään sinä yhdeksän kuukautta täytät,
jo vähän isommalta pojalta näytät.
Oppinut olet paljon uutta
ja harvoin näytät mutruista suuta.
Kuinka onkaan ihanaa
kun heiluttaa jo osaat.
Kuinka lujaa ryömien jo kuljetkaan,
pian lähdetkin ehkä jo konttaamaan.
Kuinka äidin pikkuinen
rintaa vasten painautuu ja
nukkuessa sinulla on suloinen suukko suu."
En taas halua päivitellä tähän alkuun kuinka aika kuluu, kuinka mun vauva on jo näin iso, kuinka äitiysloma vetelee jo viimesiään, kuinka juuri eilen tuo vasta syntyi ja vaikka mitä muuta. Mutta niin se vain menee. Enää kolme kuukautta ja vietetään yksivuotis juhlia ja vauvasta tulee taapero. En vain voi sisäistää sitä. Mutta perinteiseen tapaan kirjoitellaan kuukausi kuulumiset ylös kera kuvien.
Venkoilee syöttötuolissa jos ei ole laitettu valjaita. Siksi ne ovat yleensä kiinni
On tuon pienen rakkauden touhuja vaan niin mukava seurailla. Rakastan niitä hetkiä kun nostan pojan syliini ja hän painaa päänsä minua vasten (ja laulaa unilaulua). Silloin voisi pysäyttää ajan ja jäädä siihen hetkeen. Tai kun poika katsoo sinua silmiin ja hymyilee, silloin meinaan pakahtua siitä rakkauden tunteesta mitä häntä kohtaan tunnen.
Äitiysloma vetelee tosiaan nyt viimesiään ja enää muutama hassu päivä jäljellä. Mikään ei muutu, sillä jään vielä kotihoidontuelle, mutta olo on silti haikea. Hujauksessa meni tämäkin aika, nyyh. Vaikka Hugo on vasta yhdeksän kuukautta, tuntuu kuin hän olisi ollut meidän luona jo ikuisuuden. Niin täydellinen pakkaus, jota koko perhe rakastaa. On mahtavaa saada olla äiti noin ihanalle pojalle.
9kk iässä hän
Ei nukahda enää helpolla pinnasänkyyn, vaan haluaa aina pitää kädestäni kiinni ja nukahtamiseen kuluu aikaa
Nukahtaa oma unipupu kainalossa
Herää kerran yössä syömään, joskus kaksikin
Kun herää ei välttämättä kaipaa tissiä, vaan rauhoittuu kun pääsee kainaloon
Aamulla nukkunut hieman pisempään ja siirrän silloin omaan sänkyyn nukkumaan, koska itse heräilen muiden lasten kanssa
Nukkuu kahdet päiväunet, joista toiset ulkona vaunuissa ja toiset sisällä, yleensä manducassa
Manducassa tai sylissä väsyneenä ollessa laulaa unilaulua
Syö edelleen tuttia, muttei herää jos se tippuu
Vaipoista käytössä Liberon teippivaippa koossa 4
Olemme aloittaneet myös pottailun ja hyvällä menestyksellä
Päristelee edelleen paljon ja ääntelee "vieterimäisellä" äänellä
Uutena taitona on tullut heiluttaminen, jota tehdään paljon ja melki joka tilanteessa
Silmien nikkaaminen on myös hauskaa. Voiko olla suloisempaa, kun toinen laittaa hymyssä suin molemmat silmät äkkiä kiinni ja avaa, jonka jälkeen nauraa käkättää ääneen
Hugo liikkuu paikasta toiseen ryömimällä ja pääseekin halutessaan jo kovaa. Poika löytyykin milloin mistäkin huoneesta ja hän selvästi nauttii kun pääsee itse paikasta toiseen
Osaa istua hienosti ilman tukea, mutta ei nouse vielä itse istumaan
Nousee usein konttausasentoon ja kun koittaa liikkua eteenpäin mätkähtää pian masulleen. Luulen ettei kuitenkaan mene kauan kun hän hoksaisee miten se konttaaminen etenee
Rakastaa ryömiä ylitseni jos olen lattialla hänen kanssaan
Availee alimpia laatikoita ja koittaa kurkkia niiden sisään
Vierastaa taas jonkin verran
Myös eroahdistus on astunut kuvioihin ja äidin perään huudellaan heti jos katoan edes hetkeksi näköpiiristä
Käyttää yhä vasenta kättään enemmän
Iloinen poika, jolla enemmän suu hymyssä kuin mutrussa
Juttelee ja kirkuu välillä kovaakin
Parhaimpia leluja on kaikki mitkä ei ole leluja, kuten kaukosäädin, pienet paperinpalat, koiran vesikuppi, kenkien nauhat...
Rakastaa kylpemistä ja pelkää suihkussa käymistä
Omistaa kaksi hammasta, joita käyttää tissillä onneksi vähän
Hampaita harjatessa häntä naurattaa
Syö päivässä kolme tai neljä kiinteää ateriaa
Uusia makuja maisteltu omaan rauhalliseen tahtiin
Maissinaksut on ihan lemppari, mutta niitä koitetaan syödä vähemmän ettei masu menisi niin herkästi kovalle
Juo jonkin verran myös vettä nokkamukista
Syö oikein reippaasti ja komentaa kun haluaa lisää ja läiskäisee lusikkaa kädellä kun riittää
Ei pahemmin sormiruokailla vaikka piti, mutta kerkeehän tässä
Tissimiehiä edelleen ja rinnalla ollaan seitsemän kertaa päivässä, joskus enemmänkin
Roikkuu äidin hiuksissa kiinni ja nipistelee naamaa. Suusta on esimerkiksi kiva tarrata kiinni
Vaatteista alkaa käytössä olla 74cm, mutta moni 68 menee vielä
Kukkuu leikki on ihan lemppari
Isoveikan kanssa on ihan omat jutut ja he hassuttelevat usein kahdestaan
Hugolle iski nyt myös vesirokko ja sen takia ollut itkuisempi ja nukkunut huonommin. Kuumekin nousi taas yöllä, mutta välillä jaksaa kuitenkin olla myös oma iloinen itsensä
On tuon pienen rakkauden touhuja vaan niin mukava seurailla. Rakastan niitä hetkiä kun nostan pojan syliini ja hän painaa päänsä minua vasten (ja laulaa unilaulua). Silloin voisi pysäyttää ajan ja jäädä siihen hetkeen. Tai kun poika katsoo sinua silmiin ja hymyilee, silloin meinaan pakahtua siitä rakkauden tunteesta mitä häntä kohtaan tunnen.
Äitiysloma vetelee tosiaan nyt viimesiään ja enää muutama hassu päivä jäljellä. Mikään ei muutu, sillä jään vielä kotihoidontuelle, mutta olo on silti haikea. Hujauksessa meni tämäkin aika, nyyh. Vaikka Hugo on vasta yhdeksän kuukautta, tuntuu kuin hän olisi ollut meidän luona jo ikuisuuden. Niin täydellinen pakkaus, jota koko perhe rakastaa. On mahtavaa saada olla äiti noin ihanalle pojalle.
Loppuun vielä, kannattaa pysyä kuulolla sillä huomenna blogissa starttaa erittäin kiva arvonta.
















