Luukku 18 | Jouluperinteitä

Joulu saapuu ja se on Hugon ihka ensimmäinen. Pienelle varmasti ihan samanlainen päivä kuin muutkin, paitsi että jalassa on ihmeelliset kilisevät töppöset ja päästä löytyy tonttulakki.  Ihmeteltävää voi olla normaalia enemmän kun meidän tupa täyttyy jälleen molemmista mummuista, vaarista, papasta, tädistä ja ehkä sedästäkin.

Me ollaan vietetty joulua täällä meidän kodissa jo vuodesta 2008. Sitä ennen vietimme aina aaton vuoroin minun ja vuoroin J:n vanhemmilla. Iidan ollessa kolme en kuitenkaan halunnut että kuljetaan edestakas koko joulu ja aattona lähdetään myöhään ajelemaan kohti kotia, joten sanoin että me vietämme joulua nyt kotona ja tänne saa tulla, mutta me ei liikuta minnekkään. Tämä järjestely on sopinut kaikille hyvin ja on mukava saada kerralla kaikki tärkeät saman katon alle. Ja nyt ei todellakaan näiden viiden kanssa tekisi mieli lähteä jouluna minnekkään.

Aamut alkaa ihan oman perheen kesken riisipuuron valmistamisella ja joulumusiikin kuunetelulla. Televisio avataan jo aikaisin aamulla ja lapset pomppivat ympäriinsä tonttulakit päässä. Hyvällä kelillä ulkoillaan ja huonomalla rötvätään kaikki sohvalla masut täynnä riisipuuroa.  Ensimmäinen jouluruoka syödään kotona omalla porukalla varmaan siinä yhden maissa. Sitten alkaakin jo saunan lämmittäminen, johon osallistuu suurin osa. Saunomaan mennään joskus kolmen maissa ja naapurista mummu ja pappa sekä lasten setä tulevat monesti tänne saunaan.

Pian saapuvat sitten minun vanhemmat ja sisko, jotka myös saunovat ja sen jälkeen siirrytään monesti naapuriin syömään. Aika usein minun vanhemmat jäävät saunomaan, sillä ovat syöneet kotona ennen lähtöä. Ruuan jälkeen on yleensä lahjojen avaamista  ja kun napa jotain vetää niin kahvia, teetä, glögiä ja mehua kera herkullisten joulutorttujen ja äitini valmistaman kuivakakun.

Tämän jälkeen katsotaan lasten temuamista uusien lahjojen kanssa, höpistellään mukavia ja kellään ei ole kiire minnekkään. Jossain vaiheessa iltaa porukka harvenee ja lopulta ollaan oman perheen kesken. Lapset ovat saaneet valvoa pitkään ja monesti valuvat yksi kerrallaan nukkumaan.

Nyt on ihanaa kun meitä on yksi lisää ja innolla odotan millainen mahtaa tulla pienen Hugon ensimmäisestä joulusta. Enää 6 yötä jouluun.